Kotimaa
25.3.2023 07:10 ・ Päivitetty: 25.3.2023 07:10
STT:n kysely korkeakouluille: Hybridiopetus kuormittaa opettajia
Hybridiopetus, eli yhtäaikainen lähi- ja etäopetus, koetaan pääosin raskaana toteuttaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, selviää STT:n korkeakouluille tekemästä kyselystä.
Korkeakoulujen vastauksissa myönnettiin hybriditoteutusten olevan kuormittavia opettajille, eikä hybridiopetusta suositella monissa korkeakouluissa.
Kysyttäessä opiskelijoiden toiveista monissa vastauksissa todettiin opiskelijoiden toivovan opinnoilta joustavuutta.
Myös noin vuosi sitten julkaistussa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) jäsenistölleen tekemästä kyselystä kävi ilmi, että valtaosa (85 prosenttia) vastaajista suhtautui myönteisesti hybridiopetukseen, jonka etuna koettiin olevan juurikin joustavuus. Sekä korkeakouluilta saaduissa vastauksissa että JYYn kyselyssä havaittiin opiskelijoiden mieltymyksien lähi- ja etäopetuksen välillä olevan jakautuneita.
STT:n korkeakouluille sähköpostilla lähettämään kyselyyn vastasi kymmenen yliopistoa ja yhdeksän ammattikorkeakoulua. Maaliskuun alussa lähetetyssä kyselyssä korkeakouluilta kysyttiin muun muassa lähi- ja etäopetuksen toteutuksista ensi syksynä, koronapandemian aikana opetuksessa tapahtuneesta murroksesta sekä sen vaikutuksista opiskelijoihin.
Korkeakoulujen toinen yhteishaku on käynnissä. Hakuaika syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin päättyy 30. maaliskuuta.
USEAN korkeakoulun vastauksissa kerrottiin ennemmin suosittavan joko etä- tai lähiopetusta, ei niiden yhdistelmää. Vastauksissa korostettiin myös pedagogisia ja tarkoituksenmukaisia perusteita opetusmuotojen valinnassa.
Hybridiopetuksen koettiin useassa vastauksessa vaativan opettajalta usein enemmän valmistelua ja osaamista.
Yhtenä hybridiopetukseen liittyvänä huolena oli myös se, saataisiinko opetusta toteutettuna samanlaisena tai yhtä vuorovaikutteisena sekä etä- että lähiopetuksessa oleville.
- Se on kieltämättä haastavaa, miten sekä etänä että paikanpäällä olevat saadaan huomioitua ja rakennettua heille keskustelevaa oppimiskulttuuria, kertoo STT:lle yliopistonlehtori Vesa Paajanen Itä-Suomen yliopistosta. Hän toimii luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorina.
PAAJANEN on itse tehnyt hybriditoteutuksia jo ennen koronaa. Korona-aikana käyttöön tuli enemmän ohjelmistoja, joilla pystyttiin järjestämään paremmin samanaikaista opetusta etä- ja lähiopetukseen osallistuville.
- Etäopiskelijat jäävät helposti kuunteluoppilaiksi. Heitä ollaan saatu aktivoitua esimerkiksi laittamalla opiskelijoita työskentelemään ryhmissä ja muilla aktivointityökaluilla, kuten äänestyksillä, Paajanen kertoo.
Vuorovaikutus etä- ja lähiopetuksessa olevien välillä luo Paajasen mukaan omat haasteensa, mutta esimerkiksi keskustelualustoja voidaan käyttää sekä lähi- ja etäopetusta seuraavien keskuudessa.
Opettajan valmistautuminen hybriditoteutuksiin ei ole Paajasen mukaan hirveän paljon työläämpää verrattuna perinteiseen opetustilanteeseen, mutta kaksinkertainen työ valmisteluun tulee kuitenkin siitä, että on tarkasteltava sekä paikanpäällä ja etänä olevien aktivointia erikseen.
Ylimääräinen avustaja opetuksessa on Paajasen mukaan usein kaikkein paras vaihtoehto hybriditoteutuksissa.
STT / Elias Peltonen
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.