Kotimaa
1.4.2020 07:36 ・ Päivitetty: 1.4.2020 07:36
Suojavarusteista yhä pulaa sairaanhoitopiireissä – ”Aika pelottavaa pohtia, onko suojaus edelleen riittävää sen jälkeen, kun varustetta on jo käytetty”
Hoitohenkilökunnalla ympäri Suomen on huoli siitä, miten he pystyvät suojautumaan koronavirukselta potilaskontakteissa, kertoo työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä. Ojanperän mukaan suojavarusteista on edelleen pulaa sairaanhoitopiireissä, vaikka tilanteen piti helpottua, kun huoltovarmuusvarasto päätettiin avata 23. maaliskuuta.
– Sehän oli helpottava tieto, mutta edelleen meille tulee viestiä siitä, että ei niitä ole vieläkään riittävästi, Ojanperä sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa työnantajien pitää kartoittaa, mistä on puutetta ja miten toiminnassa voidaan puute huomioida sekä antaa selkeät ohjeistukset työntekijöille.
– Ymmärrän kuitenkin, että työnantajan on ollut vaikea tehdä ohjeistuksia, kun viranomaistenkaan ohjeet eivät ole olleet yhdenmukaisia. Nyt niitä on koitettu yhdenmukaistaa.
Ojanperän mukaan usein paikoin hoitohenkilökuntaa on ohjeistettu pesemään ja desinfioimaan kertakäyttövisiirejä ja käyttämään kertakäyttöiseksi tarkoitettuja hengityssuojaimia ja takkeja ohjeista poiketen. Hänen mukaansa terveydenhuollon ammattilaisille painotetaan jo koulutuksessa tarkasti, miten toimitaan aseptisesti oikein.
– Ei siis ihme, että on aika pelottavaa pohtia, onko suojaus edelleen riittävää sen jälkeen, kun varustetta on jo käytetty.
Kertakäyttöisten suojavarusteiden uudelleen käytöstä on vähän tutkimustietoa.
Raskaana olevia hoitajia pelottaa.
Kotisairaanhoidosta Ojanperä kertoo saaneensa viestejä, että työnantajat ovat kehottaneet hoitohenkilökuntaa esimerkiksi pitämään huivia suun ja nenän ympärillä.
– Jos työntekijä yskäisee, huivi estää mikrobien leviämisen. Huivit eivät ole kuitenkaan kauhean käytännöllisiä eivätkä välttämättä suojaaviakaan.
Erityisen huolestuneita viestejä Tehyyn on tullut hoitajilta, jotka itse kuuluvat riskiryhmiin.
– Tietenkin myös raskaana olevia pelottaa, pystytäänkö sekä äidin että sikiön turvallisuus takaamaan, kun tutkimustietoa ei vielä niin hirveän paljon ole.
Raskaana olevat eivät ole THL:n riskiryhmäluettelossa mukana.
Ojanperä kertoo saaneensa epidemian alkupuolella paljonkin huolestuneita viestejä siitä, että joissakin sairaaloissa hoitajat ja lääkärit menivät suoraan töihin ulkomaan matkalta.
– Muu henkilökunta ihmetteli, minkä takia ei noudateta maan hallituksen antamia suosituksia karanteenista. Enää yhteydenottoja ei ole tullut, mutta lomalta palaavien määräkin on vähentynyt.
Myös hoitajien testaaminen on yhä vähäistä joillakin alueilla, vaikka hallituksen mukaan terveydenhuollon henkilöstö pitää testata matalalla kynnyksellä.
– Tässä poikkeustilanteessa työnantajalta odottaa vähintään sitä, että se katsoo, missä tilanteissa uhkia ja vaaroja on ja millaiset toimenpiteet niiltä suojautumiseksi tarvitaan. Se pitäisi myös tehdä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa, että myös työntekijäpuoli tietää, miksi minkäkinlaisia ratkaisuja on tehty ja pääsee vaikuttamaan niihin.
Huoltovarmuusvarasto viimeinen vaihtoehto.
Lähtökohta on, että huoltovarmuusvaraston materiaalia käytetään vasta sitten, jos varusteita ei muualta löydy, sanoo erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hänen mukaansa ensimmäisenä aina kartoitetaan, onko organisaatiolla itsellään riittävästi esimerkiksi suojavarusteita tai tiettyjä hoitovälineitä tai onko niitä markkinoilla normaalisti saatavilla.
Ministeriössä on tiedossa, että joillakin alueilla on vähemmän tarvikkeita kuin joillakin toisilla.
– Sinne on täydennyksiä menossa. Ensimmäiset erät ovat lähteneet jo jakoon. Me keräämme tarpeita nyt valtakunnallisesti, ja sen jälkeen tehdään arvio, mitä ja minne lähetetään. Ei tämä ole mikään kioski, josta voi vain tulla ovelta kyselemään.
Keskeinen asia Ilkan mukaan on, että kaikkia suojaimia käytetään tarkoituksenmukaisesti ja siinä on yhtenäiset periaatteet.
Hänen mukaansa ministeriö on päivittämässä suojaimia koskevat ohjeet.
– Se selkiyttäisi tilannetta siitä, minkä tyyppistä suojaa tarvitaan minkäkinlaisessa työssä. Meillä on sellainen käsitys, että tästä on hyvin vaihtelevia käsityksiä.
Hallitus on kertomassa aamupäivällä lisää suojavarusteiden tilanteesta.
Varusteita ulkomailta.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi huoltovarmuusvaraston avaamisesta Ylen A-studiossa viime viikon maanantaina.
– Se tarkoittaa, jos lukumäärissä katsotaan, niin miljoonia kirurgisia suojaimia, maskeja ja satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt sitten käytössä. Eivät ne tule loppumaan, Sillanaukee sanoi.
Hän kertoi ohjelmassa, että sairaaloilla on ollut vaikeuksia hankkia suojaimia, sillä tuotteiden valmistajat haluavat keskitettyjä hankintoja. Sillanaukeen mukaan se onnistuu nyt Huoltovarmuuskeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä.
– Tätä kautta me olemme nyt hankkimassa niitä ulkomailta. Olemme keskustelleet myös kotimaisten toimittajien kanssa, olisiko mahdollista alkaa tehdä niitä. Olemme tämän asian kanssa nyt turvallisin mielin, että näitä suojaimia nyt riittää.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.