Ilmiössä vieras valtio kerää tietoa ulkomailla asuvista entisistä tai nykyisistä kansalaisistaan. Tiedon avulla pyritään kontrolloimaan ja vaientamaan toiseen maahan asettuneita ihmisiä tai ryhmiä. Supon mukaan useimmiten pakolaisvakoilun kohteena ovat ihmiset, jotka kuuluvat epädemokraattisessa lähtömaassaan poliittiseen oppositioon tai muuhun vallanpitäjien uhkaksi katsomaan ryhmään.

Vakoilun seurauksena tiedustelun kohde tai hänen läheisensä voivat joutua kotimaassaan viranomaisten häirinnän kohteeksi. Yksi pakolaisvakoilua harjoittavista maista on Kiina ja toinen Venäjä.

Suojelupoliisi on esittänyt jo vuonna 2012 pakolaisvakoilun kriminalisointia. Supo ennustaa pakolaisvakoilun jatkuvan erittäin todennäköisesti Suomessa myös tulevina vuosina.

Uuden tiedustelulainsäädännön ansiosta Suojelupoliisi voi nykyään hankkia tietoa pakolaisvakoilusta ilman rikosepäilyä, jos konkreettinen kansallisen turvallisuuden uhka on olemassa.

– Mutta rikosvastuu tässä ei toteudu Suomessa kuten vaikkapa naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa toteutuu.

Supon mukaan esimerkiksi Tukholman käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2019 ruotsalais-irakilaisen miehen kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen luvattomasta tiedustelutoiminnasta. Tuomioistuimen mukaan mies vakoili lähes neljän vuoden ajan Iranin opposition edustajia Ruotsissa, Belgiassa ja Hollannissa.

Nykyhetken tilanteeseen ja Venäjältä sodan alettua tulleisiin henkilöihin liittyen Pelttari sanoi, että yleisellä tasolla pakolaisvakoilu on sellaista, jota autoritaariset valtiot harjoittavat.

– Näitä valtioita ovat Kiina ja myös Venäjä. Tämä on seikka, jonka suhteen meidän täytyy tietenkin olla jatkuvasti hereillä.

Supo kertoo vuosikirjassaan, että Suomen suurimpia kansallisen turvallisuuden uhkia ovat Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen ja laiton tiedustelu. Suomessa vilkastunut Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika näkyvät todennäköisesti Venäjän vaikuttamisyrityksinä.

”Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin,”Pelttari sanoo tiedotteessa.

Toistaiseksi Venäjän Suomen vastaisessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Venäjän resurssit on tällä hetkellä sidottu vahvasti Ukrainaan ja toisaalta kotimaahan. Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti.

”Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina”, Pelttari arvioi.