Henrikssonin mukaan olisi kuitenkin naiivia ajatella, ettei Suomessakin voisi jossakin tilanteessa ilmetä pyrkimyksiä rajata oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Tähänkin vaihtoehtoon varautumista on Henrikssonin mukaan aiheellista pohtia hyvissä ajoin.

Tällaista varautumista pohjustettiin tänään Helsingin Säätytalolla Henrikssonin kokoon kutsumassa tilaisuudessa. Paikalla puheenvuoroja käyttivät suomalaiset oikeusalan kärkinimet.

Tilaisuuden pääpuheen piti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo, joka painotti, ettei Suomikaan ole erillinen saareke, kun puhutaan oikeusvaltiokehityksestä.

Tätä on vaatinut aiemmin Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi.

Kuusiniemi palasi seminaarissa hallinto-oikeuspäivän puheeseensa viime maaliskuussa, jolloin hän otti esiin sen, että Suomessa pitäisi käynnistää selvitys tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

– Tarkoitukseni ei ollut missään tapauksessa lietsoa huolestuneisuutta tai leimata mitään ryhmiä. Ymmärtääkseni kaikki Suomessa vakiintuneet poliittiset puolueet ovat oikeusvaltion takana, Kuusiniemi totesi tänään.

Kuusiniemen huoli nousi tuolloin USA:n tapahtumista, jossa väkijoukko oli tunkeutunut kongressiin maan presidentinvaalien jälkeen.

Lainmuutoksiin niin Suomessa kuin Ruotsissakin vaaditaan tyypillisesti yksinkertainen parlamentin enemmistö.

Kuusiniemi totesi tänään, että ilman perustuslaillisia takeita vahva enemmistöhallituskoalitio voisi heikon parlamentin tuella ajaa läpi oikeusvaltiota uhkaavia muutoksia yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Mahdollista olisi Kuusiniemen mukaan esimerkiksi lisätä korkeimpien oikeuksien jäsenmäärää tai ruuvata tuomareiden pakollista eroamisikää korvaten tämän jälkeen tuomareita itselleen lojaaleilla.

– Korkeimmat oikeudet saattaisivat pikapikaa olla toimeenpanovallan peukalon alla.

Kuusiniemi kuitenkin painotti jälleen, ettei akuuttia, käsinkosketeltavaa uhkaa Suomessa ole.

– Minusta olisi silti hyväuskoista ajatella, ettei Suomessa koskaan ikinä voisi tapahtua tällaisia oikeusvaltioon liittyviä loukkauksia.

Kuusiniemi muistutti, että Ruotsissa tähän huoleen on tartuttu. Siellä komitea pohtii parhaillaan oikeusvaltion ja tuomioistuin riippumattomuuden vahvistamisen tarvetta muun muassa korkeimpien oikeuksien jäsenmäärää ja tuomareiden eläkeikää pohtien.

Säännösten tarkistamista pitäisi Kuusiniemen mukaan harkita Suomessakin ja nimenomaan hyvän sään aikana.

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen ilmoitti seminaarissa tukevansa Kuusiniemen aloitetta tuomioistuinten riippumattomuuden takeiden selvittämisestä Ruotsin tapaan. Leppänenkään ei näe konkreettisia uhkakuvia juuri nyt mutta juuri siksi aika olisi hänenkin mukaansa oikea toiminnalle.

Kuusiniemi ja Leppänen nostivat oikeusvaltiokysymykseksi myös muun muassa sen, ettei tuomioistuinten perusrahoitus ole riittävää. Tämä johtaa muun muassa oikeudenkäyntien viivästymiseen.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kannusti omassa puheenvuorossaan keskusteluun myös siitä, onko syytä säätää perustuslaissa joitakin asioita sellaisten erityisten suojalukkojen taakse, ettei niihin pääse edes perustuslain säätäjä käsiksi.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on katsonut Demokraatin haastattelussa, että Suomessa ylimpien tuomioistuinten tuomareiden määrästä ja eromisiästä voisi säätää perustuslain tasolla.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi toteaa hänkin Demokraatille, että on mietittävä, onko kyseessä todellinen uhkatekijä.

– Se, miksi puhun näistä asioista, liittyy siihen, että tällä tavalla on pyritty eräissä maissa tuomioistuinten riippumattomuutta loukkaamaan, hän jatkaa.

Kuusiniemi muistuttaa, että tällä hetkellä pakollinen eroamisikä määräytyy valtion virkamieslain mukaan ja näin ollen sitä voitaisiin muuttaa tavallisena lakina.

Pöystin ehdotusta kommentoi myös Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomari Pauliine Koskelo.

– Lisätakeita on tietysti hyvä miettiä, koska kokemukset osoittavat, että näitä heikkoja kohtia voi olla, hän toteaa.

Ylimpien tuomioistuinten tuomareiden määrän ja eromisiän puuttuminen nykyisestä perustuslaista voi Koskelon mielestä olla yksi tällainen heikko kohta.

Koskelo puntaroi omassa puheenvuorossaan myös lakien perustuslainmukaisuuden valvontaa Suomessa.

– Minusta on väärin ajatella, että ennakkovalvonta ja jälkivalvonta olisivat jotenkin toisilleen vaihtoehtoja. Molempia tarvitaan. Se, että meillä on ennakkovalvonta, ei minusta poista tarvetta keskustella siitä, että pitäisikö jälkivalvontaa vahvistaa, Koskelo sanoo Demokraatille.

Pienessä maassa ei kuitenkaan Koskelon mukaan välttämättä tarvita erillistä perustuslakituomioistuinta.

– Jos ennakkovalvonta toimii hyvin, myöskään sitten määrällinen tarve jälkivalvonnalle ei yleensä ole niin suuri ainakaan hyvissä oloissa. Sekin puoltaa sitä, että välttämättä mitään uutta erillistä organisaatiota ei tarvita.

Joissakin seminaaripuheenvuoroissa nousi esiin se, että tuomioistuinten roolia perustuslain jälkikontrollissa vahvistettaisiin siten, että perustuslain 106 pykälästä poistettaisiin ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.

Suomessa lakien jälkikäteinen valvonta tapahtuu tuomioistuimissa eli viime kädessä korkeimmissa oikeuksissa. Niillä on tällä hetkellä perustuslain 106 §:n mukaan velvollisuus olla soveltamatta lakeja, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Korkeimpien oikeuksien valta siis kasvaisi, jos niitä nyt rajoittava ilmeisyyden vaatimus poistettaisiin.