Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kolumnit

6.2.2017 17:00 ・ Päivitetty: 5.2.2017 12:04

Suomalaisen ammattinyrkkeilyn historiaa: liput loppuivat kesken ja seteleitä survottiin kasseihin, kun merimiehiä houkuteltiin kehään

Ei yhteisymmärrystä. Voimailulajiliitot ja alan ammattilaiset kokoontuivat viime viikolla rakentamaan siltoja kaikkien eduksi. Ei onnistuttu. Sekä raha että myös ikiaikainen eturistiriita jarruina.

Ammattilaiset toimivat liike-elämän lakien mukaan. Amatöörit kasvattavat harrastajia, jotka pinnalle päästyään siirtyvät hyödyntämään oppimaansa paremmille apajille. Nyrkkeilyssä ei tunneta kasvattajakorvauksia.

Minua ei lyödä ilmaiseksi, totesi viisaasti Elis Ask perustellen siirtymistään kuuluisasta Helsingin Tarmon amatööritallista ammattilaiseksi. Elis eli sitä aikaa, kun Tarmon tallin puuhamies Lauri Nurmi houkutteli Länsisatamaan saapuneen hiililaivan miehistön tummaihoisia merimiehiä, jotka tuskin taisivat nyrkkeilyn alkeitakaan, Hesperian puistoon kyhättyyn nuorattuun neliöön ottelemaan pienellä korvauksella Tarmon tallin kovaiskuisia boxareita vastaan.

Tapahtuma kiinnosti ihonvärin vuoksi monituhatpäistä yleisöä niin paljon, että liput loppuivat kesken ja setelit survottiin paperikasseihin. Tuo tapahtuma loi maaperää suomalaiselle ammattinyrkkeilylle sodan jälkeen.

Suomella on ollut useita ammattinyrkkeilyn Euroopan mestareita.

Olihan Suomessa jo 1930-luvulla ollut ammattinyrkkeilyiltoja. Vetonauloja olivat Gunnar Bärlund, GeeBee ja Pohjolan Leopardi Bruno Ahlberg. GeeBee nousi aikanaan maailman huipulle oltuaan maailmanmestari Joe ”Brown Bomber” Louisin kolmas, haastaja.

Maailmassa on nykyään arvostettuja ammattiliittoja kuten WBC, WBO, WBA ja IBF. Juuriltaan kaikki amerikkalaisia. Kun jokaisella liitolla on ainakin kymmenkunta sarjaa, niin MM-titteleitäkin on jaossa runsaasti.

Suomessa on SANL, jolle ei vielä ole valittu puheenjohtajaa Pakilan puutarhurin Pekka ”Knokkonen” Kokkosen kuoleman jälkeen. Liiton sihteerinä toimii Pertti Augustin sitten vuoden 1969, jolloin hän peri viran Ilmo Lounasheinmolta, joka aikanaan toimi myös TUL:n nyrkkeilyjaoston puheenjohtajana 1950-luvulla.

Suomella on ollut useita ammattinyrkkeilyn Euroopan mestareita. Elis Ask, Risto Luukkonen, Olli Mäki, Amin Asikainen, Robert Helenius, Eva Wahlström ja Edis Tatli.

EBU järjestää myös Euroopan Unionin mestaruusotteluja. Suomalaisista näihin titteleihin ovat yltäneet Amin Asikainen, Ville Piispanen, Robert Helenius, Juho Haapoja ja Edis Tatli. Nyt titteliä tavoittelee nyt maaliskuun 3. pv Oulussa Petteri Fröjdholm. Hän on Petri Paimanderin tallin miehiä.

Sotien jälkeen mestarillisen väistötaidon omannut Yrjö Piitulainen perusti oman ammattitallinsa. Suomen ammattinyrkkeilyn nykyinen lippulaiva on Pekka Mäki, joka toimii match makerina Dominos Boxing Clubille, Tähän talliin kuuluvilla Edis Tatlilla on tänä keväänä puolustettavanaan Euroopan mestaruus. Eva Wahlströmillä on sama tilanne MM-tittelinsä suhteen.

On muitakin järjestäjäyrittäjiä Mäen ja Paimanderin lisäksi. Kalle Keskisellä on muutama nyrkkeilijä. On muitakin paikallisia yrittäjiä. Huomioitava on se, että nyrkkeilytilaisuuksia järjestetään nykyisin monella paikkakunnalla Suomessa. Ennen vain stadissa Mäen ja Elis Askin tallien lisäksi muistetaan Tom Sjöbergin Kings-talli.

Elintavoiltaan tämä alkoholisti-isän poika oli askeettinen ja täysraitis.

Jos USAn kehissä dollarit pyörivät kehnoista pätkätyöpalkkaisista aina kymmenmiljoonatuloisiin asti, niin ovat palkkiot myöskin Suomessa melko eriarvoisia. Kun nuori lupaus siirtyy ammattikehiin, niin hänen palkkionsa on noin 100 euroa per erä. Eli noin 400—600 euroa per ottelu. Kun menestystä tulee niin totta kai summatkin nousevat.

Olli Mäki tienasi itselleen ainakin asunto-osakkeen. Elis Ask oli myös hyvin palkattu, mutta hän menetti rahansa Korkeavuorenkadulle Helsinkiin perustamansa Ennätyskenkätehtaan konkurssiin. Sittemmin hän ryhtyi promoottoriksi ja eli kohtuullisen hyvin. Elintavoiltaan tämä alkoholisti-isän poika oli askeettinen ja täysraitis.

Pekka Mäen mukaan nykyisin huipulla oleva suomalainen tienaa siinä 150 000 euroa per vuosi, Huipulla olo on kuitenkin perin lyhytaikainen ja nyrkkeilijän on itse huolehdittava eläkejärjestelyistään.

Ensin Ruotsissa ja nyt Suomessa maahanmuuttajat ovat amatöörinyrkkeilyn voimavaramme.

Nyt ammattinyrkkeilijöille myönnetty mahdollisuus osallistua olympiakisoihin ei paljonkaan kiinnosta ammattipugilisteja. Olympiakisoista ei näet saa palkkaa. Myös muillakin seikoilla on merkityksensä. Kun amatööriottelu kestää vain 3 erää, niin tuo aika on ammattilaisille vasta alkulämmittelyä 10—12-eräisiin kamppailuihin. Eli ikään kuin diesel verrattuna bensiiniin kiihdytysajoissa.

Kyllä Rion kisoihin muutama ammattilainen mieli mukaan. Osa pääsi, osa ei pärjännyt karsinnoissa.

Ensin Ruotsissa ja nyt Suomessa maahanmuuttajat ovat amatöörinyrkkeilyn voimavaramme. Upeaa. Tätäkin kautta he itse juurtuvat maahan paremmin ja Suomen huippu-urheilu orastaa taas.

Yleisestikin maahamme muuttaneet ovat rikastuttaneet ja elävöittäneet yritteliäisyydellään Suomea. Ajatellaanpa vaikka pizzerioita ja muita viihtyisiä ateriointipaikkoja sekä pikkumyymälöitä. Nyt Suomen urheilu ammentaa samoissa aikeissa ja rikastuu.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU