Hänen mukaansa on olemassa suuri vaara kriisin laajenemisesta, jos ei muisteta, että kyseessä on Venäjälle geopoliittisesti ja sotilaallisen turvallisuuden kannalta keskeinen alue.

– Minusta on kauhean naiivi ajatus, että presidentti Vladimir Putin katsoisi näitä valkopunaisia lippumeriä Valko-Venäjällä ja ajattelisi, että ei hätää, koska siellä ei näy yhtään EU-lippua, Haukkala sanoo.

Hänen mukaansa lännessä jo esitetyt vaatimukset uusien vaalien järjestämisestä ja poliittisesta muutoksesta Valko-Venäjällä ovat signaaleja, jotka ovat omiaan saamaan Venäjän huolestumaan.

– Eiväthän Venäjän kaltaiset toimijat voi laskea etujaan sellaisten oletusten varaan, että näyttäisi todennäköiseltä, ettei siellä mitään yllättävää tapahdu, hän jatkaa.

Haukkala tarkentaa, ettei hän ole vaatimassa suita suppuun lännessä, päinvastoin. EU on yhteiselle arvopohjalle rakentuva alueellinen yhteistyöelin, ja olisi kauhea, jos se kääntäisi selkänsä Valko-Venäjän oppositiolle. Samalla täytyy kuitenkin pitää mielessä laajempi geopoliittinen ulottuvuus.

Haukkalan mukaan vastuuntuntoisten toimijoiden täytyy kyetä ottamaan huomioon myös muiden toimijoiden ajatukset ja mahdolliset reaktiot.

– Sitten niitä pitää joko vastustaa ja asettaa niille joku hinta tai ottaa ne huomioon omassa päätöksenteossa ja säätää omaa politiikkaa sen mukaisesti, Haukkala muotoilee.

Muunlainen toiminta olisi hänen mukaansa edesvastuutonta ja voisi johtaa samanlaiseen tilanteeseen kuin Ukrainassa 2014. Sitä perua lännen ja Venäjän välit myrkyttyivät niin, ettei nykyisen Valko-Venäjän tilanteen rakentava ja rationaalinen käsittely osapuolten välillä vaikuta mahdolliselta.

Haukkala kaipaa siksi loppuun asti ajateltuja kommentteja, sillä hänen mukaansa ilmaisen arvopuheen aika kansainvälisessä politiikassa on ohi. Monet EU-johtajat ovat esimerkiksi viime päivinä tviittailleet maidensa tukevan Valko-Venäjän kansaa.

– Mitä se tarkoittaa? Mikä on se tuki jonka EU on valmis antamaan, jos vaikka tapahtuu jokin interventio? Ei sitä tarvitse välttämättä etukäteen sanoa, mutta minulla on vähän semmoinen tunne, ettei sitä ole kauheasti edes mietitty, Haukkala epäilee.

Oma toiminta nähdään aina hyvänä

Haukkala myöntää EU:n olevan hiukan puun ja kuoren välissä. Omia arvoja ja demokratiaa pitää puolustaa, mutta samalla välttää mielikuvaa, että Valko-Venäjän sisäisiä tapahtumia pyrittäisiin ohjailemaan.

Haukkala esittää mielikuvaharjoituksena tilanteen, jossa Venäjän suurlähettiläs saapuisi osoittamaan tukeaan mielenosoittajille Suomen eduskunnan tai europarlamentin edessä. Sitä pidettäisiin pöyristyttävänä, mutta EU:n omaa toimintaa ei nähdä samassa valossa, koska omien tavoitteiden ja aikomusten hyvyydestä ollaan niin vakuuttuneita.

– Siksi tämä on niin paradoksaalista. Me aiomme hyvää ja teemme hyvää, mutta teemme sitä jotenkin vähän sokeasti ja naiivisti tilanteessa, joka on hyvin vaarallinen. Se on huono yhdistelmä, Haukkaa sanoo.

Venäjä tarvitsee takeet Valko-Venäjästä

Yhteistä maaperää lännellä ja Venäjällä löytyy ehkä sen suhteen, ettei kumpikaan halua kärjistää ja laajentaa nykyistä kriisiä entisestään. Venäjäkään ei kaipaa uusia valloituksia, vaan lähinnä entisen tilanteen säilymistä.

Haukkalan mukaan ihannemaailmassa voisi ajatella, että annettaan Valko-Venäjän löytää rauhassa tiensä itse, mutta se ei ole nykymaailman todellisuutta.
Venäjän olisi paljon vaikeampaa sopeutua sellaiseen tilanteeseen, että seuraillaan ja katsotaan, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu. EU:lla on pelissä omat arvot ja periaatteet, Venäjällä taas oman turvallisuuden ja alueellisen valta-aseman ydinrakenteet.

– Venäjän pitää saada kaikissa tilanteissa takuut siitä, että Valko-Venäjä pysyy jotenkin sen hallinnassa. Maiden sotilaallinen ja turvallisuusyhteistyö on ollut niin syvää. Ajatus sallia kokeiluja on aika kaukaa haettu, Haukkala tiivistää.

STT–Niilo Simojoki