Suomalaistaiteilijoilta viime hetken kannanotto – Aki Kaurismäki, Paleface ja 41 muuta: ”Guggenheimin toivotamme tervetulleeksi…”

Kuva: Lehtikuva
Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki.

Joukko suomalaisia taiteilijoita on tänään allekirjoittanut seuraavan kannanoton koskien Guggenheim-museota:

– Me taiteilijat emme hyväksy Guggenheim-säätiön rahoittamista verorahoilla, kun samaan aikaan Suomen omilta museoilta leikataan rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.

– Olemme kuitenkin ilahtuneita monien varakkaiden henkilöiden kiinnostuksesta designia ja arkkitehtuuria kohtaan ja toivomme, että tämä näkyy myös heidän suhtautumisessaan suomalaisia muotoilijoita, arkkitehtejä ja museoita kohtaan.

– Guggenheimin toivotamme tervetulleeksi yksityisellä rahalla rakennettuna ja ylläpidettynä, he toteavat.

Allekirjoittajia on yhteensä 43.

Heidän joukossaan ovat muun muassa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki,  galleristi Ilona Anhava, kirjailija Johanna Sinisalo, arkkitehti Tarja Nurmi, Kansallismuseson näyttelypäällikkö Minerva Keltanen, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Leena-Maija Rossi, kirjailija Monika Fagerholm sekä muusikko-räppäri Paleface.

”Guggenheimin toivotamme tervetulleeksi yksityisellä rahalla rakennettuna ja ylläpidettynä.”

Helsingin kaupunginvaltuusto ratkaisee tänä iltana Guggenheim-hankkeen kohtalon.

Käytännössä valtuusto ottaa kantaa siihen, hyväksyykö se kaupungin ja Guggenheim Helsingin tukisäätiön välisen sopimuksen.

Äänestyksestä odotetaan tiukkaa.

Ex-puheenjohtaja: Brittien EU-ero ei toteudu — ”Näin kansallinen katuminen toteutetaan”

Kuva: Kari Hulkko

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ennustaa, ettei Britannia lopulta eroa EU:sta. Maa äänesti kesällä eron puolesta.

”Sopimusneuvottelut tulevat osoittamaan, että Brexit-puoli esitti katteettomia käsityksiä siitä, millä ehdoilla Britannia pääsisi noukkimaan rusinoita pullasta. Golfia harrastavana maana he varmaankin ymmärtävät, ettei ole sellaista golfclubia, jossa ulkopuoliset pelaisivat paremmilla ehdoilla kuin clubin jäsenet”, Soininvaara kirjoittaa verkkosivuillaan.

Soininvaaran mukaan kansallinen katuminen toteutetaan niin, että Britannian hallitus vie neuvotteluissa syntyneen ”katastrofaalisen surkean sopimuksen” uuteen kansanäänestykseen ja kansanäänestyksessä kansa päättää pysyä EU:ssa.

”Tämä on myös oikea vaihe kansanäänestykselle. Ovathan vaihtoehdot silloin tiedossa.”

”Tässä ei ole mitään järkeä” — demarivaikuttaja älähtää asumistuen ongelmista

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri Eetu Kinnunen muistuttaa blogikirjoituksessaan muun muassa asumistuen synnyttämistä ongelmista.

Ongelmia syntyy Kinnusen mukaan siitä, että Suomessa on käytössä erilaisia tukia kohtuuhintaiselle asumiselle. Näistä merkittävin on asumistuki, joka määräytyy toteutuneiden asumiskustannusten perusteella.

”Asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa ja mahdollistaa vuokranantajille ylisuuret voitot suhteessa kiinteistöjen reaalisiin rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin sekä näistä seuraavaan riskiin. Ilmiö luonnollisesti korostuu suurten toimijoiden kohdalla.”

Kinnusen mielestä vuokramarkkinoita vääristävä asumistuki tulisi remontoida kokonaan. Tällä hetkellä se on monella tapaa epätarkoituksenmukainen kannustaessaan pienituloisia asumaan niin isossa ja kalliissa asunnossa kuin 20 % omavastuuosuus heille sallii, hän kirjoittaa Uudessa Suomessa.

Rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esimerkiksi EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin.

”Erityisesti toimeentulotukea saavilla kannuste etsiä edullisempaa asumisvaihtoehtoa on olematon. Tämä myös aiheuttaa sosiaaliturvajärjestelmälle tarpeettomia rasitteita: rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esimerkiksi EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin. Tässä ei ole mitään järkeä.”

Kinnusen mukaan asumistuen tulisi määräytyä jatkossa asuinpaikkakunnan keskimääräisten asumiskustannusten perusteella, sen tulisi olla aina henkilökohtainen ja ottaa lukuun ruokakunnan huollettavien lasten lukumäärä.

”Tällainen tuki tarkoittaisi tuensaajalle, että mitä edullisemman asumisratkaisun hän kykenee löytämään, sitä suurempi osa tuesta jää omaan käyttöön. Tämä suuntaisi kysyntää edullisempien asuntojen suuntaan ja pienentäisi asuntojen kokonaiskysyntää, millä asumisen hintaa saataisiin alas. Näin myös vuokranantajien voitot alkaisivat vastata investoidun pääoman ja otettujen riskien todellista arvoa.”

Kinnusen mukaan toimiakseen tämä vaatisi joustavan ja vihreiden perustulomallin kaltaisen negatiivisen tuloveron sisältävän sosiaaliturvajärjestelmän, kuten Demarinuorten esittämän Yleisturvan.

”Asumistuen remontointi on vain osaratkaisu laajaan ongelmaan. Se on palikka, joka on valtiovallan ja hallituksen käsissä. Koska Etelärannan etuja valvova hallitus tuskin haluaa leikata kiinteistösijoittajien ja rakennusyhtiöiden voittoja, tähän asiaan korjausta voidaan odottaa aikaisintaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.”

Keskustelua aiheesta

Lisää rahaa liikenteeseen, esittää selvitys, joka myös varoittaa Suomea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomen liikenneverkon vahvistamiseen pitäisi ohjata huomattavasti nykyistä enemmän rahaa, sanotaan Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksessä. Siinä hahmoteltiin vaihtoehtoja liikenneinfran kehittämiseksi.

Selvityksen mukaan järkevintä olisi investoida vahvasti elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksien edellytyksiin sekä laajojen alueiden työmatkaliikenteeseen. Väylänpidon kokonaisrahoitusta pitäisi kasvattaa nykyisestä miljardilla 4,2 miljardiin euroon.

Lisäksi Suomi pitäisi tulevaisuudessa yhdistää nykyistä kiinteämmin Eurooppaan Helsinki–Tallinna-tunnelilla, joka mahdollistaisi kauttakulun Koillisväylälle.

Tutkijat katsovat, että jos Suomi tyytyy vain ylläpitämään nykyistä liikenneinfraansa, se jää Euroopassa peränpitäjäksi. Näin kävisi varsinkin, jos Norja ja Ruotsi yhdistävät kaavailujensa mukaisesti eteläisten osiensa suuret kaupungit yhteiseksi talousalueeksi Tanskan kanssa nopeilla junilla.

Selvityksestä vastasivat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Siinä hahmoteltiin neljä erilaista vaihtoehtoa Suomen liikenneinfran kehittämiseksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Liitto: Näistä syistä satojen lääkkeiden hinnat laskivat

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Yli 1 500 lääkkeen hinta on laskenut joulukuusta, kerrotaan Suomen Apteekkariliitosta. Osa lääkkeistä halpeni vuodenvaihteessa ja osa sunnuntaina.

Liiton mukaan pääasiallinen syy hintojen laskuun on reseptilääkkeiden hintakilpailu ja sen lisääminen. Hintakilpailu on yksi keino hallitusohjelmassa päätetyn 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästön tavoittelussa.

Liitosta arvioidaan, että hintojen lasku koskee jopa kuudesosaa koko lääkevalikoimasta. Suomessa on kaupan noin 9 300 erilaista lääkepakkausta.

Vaikka lääkekorvauksia on viime vuosina heikennetty, suomalaiset maksavat reseptilääkkeistään Tilastokeskuksen mukaan noin 13 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat sen sijaan pysyneet kymmenen vuoden aikana ennallaan, liitosta kerrotaan.

Keskustelua aiheesta

Käryääkö parvekkeella? – ohjeet laadittu tupakointikieltojen hakemista varten

Vuoden 2017 alusta voimaantulleen tupakkalain säännöksen myötä taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille, huoneistojen käytössä oleville pihoille sekä sisälle huoneistoihin.
Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet ohjeet, jotka opastavat taloyhtiöitä tupakointikieltojen hakemisessa ja yhdenmukaistavat asian viranomaiskäsittelyä valtakunnan tasolla.

Ohje on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on tarkoitettu taloyhtiöille ja se koskee tupakointikieltoihin liittyviä toimia taloyhtiöissä. Toisessa, viranomaisille tarkoitetussa osassa käydään läpi tupakointikieltohakemuksen käsittely kunnassa sekä siihen liittyvät valvontatoimet.

Tupakkalain mukaan huoneiston haltijaa on kuultava ennen kiellon hakemista.

– Lisäksi kiellon harkitsemisesta kannattaa muistaa kertoa taloyhtiön kaikille asukkaille jo ennen varsinaisia kuulemisia, sanoo lakiasiantuntija Tommi Leppänen Isännöintiliitosta.

Tupakointikiellon määrääminen asuinhuoneiston sisätilaan on poikkeuksellista, ja se edellyttää lisätoimia niin taloyhtiöltä kuin kiellon määräävältä viranomaiseltakin. Nyt julkaistavissa ohjeissa ei käsitellä tupakointikiellon hakemista yksittäisen asuinhuoneiston sisätilaan, vaan ohjeita laajennetaan tältä osin kevään 2017 aikana.

Viranomaisen määräämä tupakointikielto viimeinen keino

Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira painottavat, että viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua.

Taloyhtiöissä kannattaa keskustella myös muista keinoista tupakoinnista aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Esimerkiksi tupakointipaikan osoittaminen taloyhtiön ulkoalueelta voi auttaa monessa tilanteessa.

Keskustelua aiheesta