-  Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että on otettu kolme askelta eteenpäin, ja nyt näyttää siltä, että joudutaan ottamaan yksi askel taaksepäin.

Hänen mukaansa olennaista on, kuinka kauan reaaliansioiden supistuminen jatkuu. Hän kertoo, että useimmat odottavat inflaatiopiikin olevan väliaikainen.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen nousu kiihtyi huhtikuussa 5,7 prosenttiin. Inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mikä on nostanut energian hintoja ja maatalouden kustannuksia.

-  Näyttää siltä, että ostovoiman supistuminen on koko tänä vuonna aika väistämätöntä nykyisellä palkka- ja inflaatiokehityksellä, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Maliranta pitää kaikkein tärkeimpänä kysymyksenä kotitalouksien kannalta sitä, että päästäisiin mahdollisimman nopeasti takaisin myönteiseen kehitykseen.

-  Se voi viedä aikaa riippuen aika paljon siitä, miten Venäjän tilanne kehittyy.

Kotitalouksien ja yritysten talousluottamus on romahtanut

Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa 0,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki varoitti kommentissaan, että Suomen taloudessa on selkeä uhka lyhytkestoisesta taantumasta, kunnes maailmantalouden tilanne kohenee ja inflaatio madaltuu.

Taantuman määritelmä on, että talous supistuu tai vähintäänkään ei kasva kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Stagflaatiosta puhutaan, kun inflaatio on voimakasta samanaikaisesti taantuman kanssa.

Suomen Pankki arvioi maaliskuussa, että Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 0,5-2 prosenttiin. Uusi ennuste on tulossa 21. kesäkuuta, mutta Obstbaumin mukaan arvio liikkuu edelleen tässä haarukassa.

Hän ei pidä kuitenkaan taantumaa poissuljettuna, sillä tilanne on poikkeuksellisen epävarma. Hän viittaa romahtaneeseen talousluottamukseen yritysten ja etenkin kotitalouksien piirissä.

-  Romahtanut kuluttajien luottamus ja supistuva ostovoima vaikuttavat kulutusta hidastavasti, ja kulutus on bruttokansantuotteen suurin komponentti.

Laboren Maliranta pitää puolestaan taantumariskiä suurempana kuin se on ollut aikaisemmin. Mitään todennäköisyyslukua hän ei osaa antaa, mutta huoli muiden huolien joukossa on olemassa.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Railavo pitää kuitenkin taantumariskiä pienenä Suomessa ja euroalueella. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia.

-  Toki hinnat pysyvät korkealla. Korkea hintataso ja nopeasti kiihtyvä inflaatio hidastavat talouden kovinta kasvua.

Työllisyyden kohentuminen vähentää taantumariskiä

Inflaation ohella kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia alkavat kaventaa nousuun lähteneet euriborkorot. Obstbaum huomauttaa, että nousevat korot välittyvät Suomessa nopeasti asuntolainoihin, koska lainat ovat muuttuvakorkoisia.

Obstbaumin mukaan nousevat asumismenot kaventavat omalta osaltaan mahdollisuutta kuluttaa muita hyödykkeitä.

-  Painetta kulutukseen tulee tavallaan monesta suunnasta.

Nousevat hinnat ja korot ovat merkittäviä rajoitteita yksittäisille kotitalouksille, mutta koko kansantalouden näkökulmasta tilanne on toinen. Työllisyystilanne kehittyy edelleen suotuisasti, mikä edesauttaa kokonaiskulutusta ja on omiaan vähentämään sitä kautta myös taantumariskiä.

-  Työllisyystilanne kohenee hyvinkin voimakkaasti, ja siinä mielessä koko kotitaloussektorin ostovoima ei tule reaalisesti hidastumaan, Railavo arvioi.

Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen talous oli toipumassa ripeästi koronakriisistä. Toipuminen näkyy edelleen työllisyyden voimakkaana nousuna erityisesti palvelualoilla.

-  Jos katsotaan mille toimialoille työpaikkoja on syntynyt viime kuukausina, niin niitä on syntynyt oikeastaan yksinomaan palvelualoille, Obstbaum kertoo.

Vastaavasti Ukrainan kriisi vaikuttaa nyt teollisuuteen, joka ei kärsinyt koronasta samalla tavalla kuin palvelualat.

Voimakkaita korjausliikkeitä tulisi välttää

Suomessa on lähestymässä seuraavat eduskuntavaalit ensi keväänä. Vaalit aiheuttavat monenlaisia poliittisia paineita taloudenpitoon. Laboren Maliranta painottaa, että taloustilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen epäselvä.

-  Pahinta olisi se, että tehtäisiin erittäin voimallisia korjausliikkeitä tai sellaisia asioita, joita on vaikea perua.

Hän muistuttaa vuoden 2008 finanssikriisistä, jonka jälkeen Suomen talouskehitys oli vaisua useiden vuosien ajan.

Obstbaum pitää työllisyyttä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia erityisen tarpeellisina. Ne höllentäisivät talouden kapasiteettirajoitteita ja hillitsisivät inflaation kiihtymistä.

STT-Antti Autio