Kotimaa
10.12.2024 10:41 ・ Päivitetty: 10.12.2024 10:41
Suomalaisten luku- ja numerotaidot ovat OECD-maiden parhaita, ongelmanratkaisutaidotkin huippuluokkaa
Suomalaisten 16-65-vuotiaiden lukutaito ja numerotaito ovat OECD-maiden parhaita, kertoo tuore 31 maan vertailu. OECD toteutti viime vuonna kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen, jonka tuloksista kertovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Huippulukijoita oli Suomessa kaikista osallistujamaista eniten, 35 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo oli 12 prosenttia. Yli 70 prosentilla suomalaisista oli hyvä lukutaito, kun taas puutteelliset taidot oli reilulla 10 prosentilla.
Suomalaiset olivat vertailussa parhaita myös numerotaidossa. Muihin maihin verrattuna taidot kohenivat Suomessa eniten edelliseen tutkimukseen nähden. Suomalaisista yli 30 prosenttia oli korkeimmilla huippu- tai erinomaisten numerotaitojen tasoilla. Vähintään hyvällä tasolla numerotaidoissa oli puolestaan lähes 70 prosenttia suomalaisista. Puutteellinen numerotaito oli reilulla 10 prosentilla.
Sekä lukutaidossa että numerotaidossa vertailun kakkossijalla oli Japani ja kolmossijalla Ruotsi.
Tutkimuksen mukaan Suomi on niiden harvojen maiden joukossa, jossa aikuisväestön taidot ovat paremmat kuin reilut kymmenen vuotta sitten. Edellisen kerran tietoa kerättiin Suomessa vuonna 2012.
ONGELMANRATKAISUTAIDOSSA Suomi jakaa ykkössijan Japanin kanssa. Suomalaisista 13 prosentilla oli erinomaiset ongelmanratkaisutaidot ja 44 prosentilla taidot olivat hyvät. Heikot ongelmanratkaisutaidot oli 14 prosentilla suomalaisista.
Suomi ylitti reippaasti OECD-maiden keskiarvon kaikilla kolmella osa-alueella.
Eri ikäryhmät pärjäsivät tutkimuksessa eri tavoin. Suomalaisista 20-49-vuotiailla oli korkein taitotaso, kun taas heikoimmat taidot olivat 60-65-vuotiailla. Aikaisemmassa tutkimuksessa 55-65-vuotiaiden taitotaso oli jopa OECD-keskiarvon alapuolella.
Sukupuolten taidoissa ei ollut suuria eroja. Naisten keskimääräinen lukutaito oli jonkin verran miehiä parempi, kun taas miehet olivat keskimäärin parempia numerotaidossa.
SEN SIJAAN koulutustasolla oli paljonkin merkitystä taitojen oppimisessa. Ilman toisen asteen tutkintoa olevien keskimääräinen lukutaidon pistemäärä oli suomalaisilla 224, kun se toisen asteen tutkinnon suorittaneilla oli 288 ja korkeakoulutetuilla 313.
Myös vanhempien koulutustasolla oli merkitystä. Ero niiden aikuisten välillä, joiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen koulutus ja niiden, joiden vanhemmilla ei ole perusastetta korkeampaa koulutusta, oli luku- ja numerotaidossa lähes 50 pistettä ja ongelmanratkaisutaidossakin 44 pistettä. Erot olivat samaa luokkaa kuin muissakin OECD-maissa.
Vaikka suomalaiset olivat vertailun kärjessä, ero kantaväestön ja ensimmäisen polven maahanmuuttajien lukutaidossa oli vertailun suurin, 105 pistettä. Erot kantaväestöön nähden olivat pienempiä, jos kotona puhuttu kieli oli sama kuin testikieli eli suomi tai ruotsi ja jos maassa oli asuttu yli viisi vuotta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.