Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Pääkirjoitukset

15.3.2022 10:03 ・ Päivitetty: 15.3.2022 10:03

Suomalaisten Nato-mielipide muuttui historiallisen jyrkästi ja nopeasti – vanhoista leimoista on vielä päästävä eroon

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Venäjän hyökättyä raakalaismaisella tavalla Ukrainaan suomalaisten varautunut suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on muuttunut kertaheitolla. Tuoreimmassa Ylen kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyden puolella oli jo 62 prosenttia vastanneista.

Rane Aunimo

Demokraatti

Tulos oli historiallinen, sillä ensimmäisen kerran yli puolet vastanneista on Nato-jäsenyyden puolella. Jopa vasemmistoliiton äänestäjien joukossa useampi kannattaa kuin vastustaa Nato-jäsenyyttä. Kaikkien muiden kevään 2019 vaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden joukossa Nato-jäsenyyden takana on enemmistö puolueiden kannattajista. Muutos lyhyessä ajassa on järisyttävä.

Samalla kaksikin kansalaisaloitetta Natoa koskien on kerännyt pikavauhtia tarvittavat kannatusilmoitukset kasaan eduskuntakäsittelyä varten. Toisessa vaaditaan kansanäänestystä ja toisessa suoraan Nato-jäsenyyden hakemista.

ENSIMMÄINEN ajatus gallupeista ja aloitteista on: kun faktat muuttuvat, mielipiteet muuttuvat. Venäjän täysimittainen hyökkäys rauhanomaiseen liittoutumattomaan naapurimaahan horjuttaa perusteellisesti suomalaista, eurooppalaista ja globaalia turvallisuusmaisemaa. Ihmiset ovat peloissaan hyvästä syystä, kun ydinasevaltio ja sen yksinvaltias toteuttavat imperialistista valloitussotaa keskellä 2020-luvun Eurooppaa tuhannen kilometrin päässä Suomesta.

Suomen perustuslaki ei tunne sitovaa kansanäänestystä. Edes neuvoa-antavaa kansanäänestystä ei ole Nato-kysymyksestäkään velvoittavaa järjestää. Presidentti Sauli Niinistö on puhunut aiemmin jonkinlaisesta laajasta kyselystä. Nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa kansanäänestykseen tuskin on mahdollisuutta tai syytäkään. Turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä tietää parhaiten maan poliittinen ja sotilaallinen johto.

Kiivaan julkisen keskustelun lisäksi käynnissä on puolueiden sisäinen keskustelu. Sekin vie oman aikansa. Kokonaan oma kysymyksensä on se, ettei poliittisen johdon ja kansalaismielipiteen välillä voi olla jyrkkää ristiriitaa mahdottoman pitkään. Kannat lähentyvät vielä toisiaan tavalla tai toisella. Kansalaisten Nato-mielipide vaikuttaa siis juuri nyt muuttuneen, mutta peruskysymys jää: ovatko faktat muuttuneet ja kuinka paljon tai kuinka ratkaisevasti?

Vanhoista leimoista on joka tapauksessa ja kertakaikkisesti päästävä eroon. Sekä Naton kannattajat ja vastustajat ovat huolissaan Suomen turvallisuudesta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU