TNS Kantarin nyt kuudetta kertaa tekemästä selvityksestä käy ilmi, että niukka enemmistö (58 %) ei haluaisi supistaa julkista hallintoa Suomessa. Tuoreimmassa mittauksessa aiempaa selvästi useampi on tätä mieltä. Vuodesta 2015 näkemys on vahvistunut tasaisesti. Julkisen hallinnon leikkauksia vastustavien määrä on nyt 19 prosenttia suurempi kuin kuusi vuotta sitten.

Näkemykset ovat jakautuneet puoluekannatuksen mukaan. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat tarttuisivat leikkuriin muita mieluummin.

TNS Kantarin tutkimusjohtajan Sakari Nurmelan mukaan tutkimus ei tarjoa selitystä sille miksi leikkausten vastustaminen on lisääntynyt. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että julkisella keskustelulla voisi olla vaikutusta asenteisiin.

– Voi se olla, että retoriikka olisi vaikuttanut kansalaisten asenteisiin. Erityisesti sillä mitä mediassa kirjoitetaan voi olla vaikutusta, Nurmela sanoo.

Ihmisillä on hallintoon oma kosketuspintansa, mutta kokonaisuudesta ei  Nurmelan mukaan ole usein yksityiskohtaista tietoa. Siksi käsitykset muodostetaan sen mukaan, mitä palveluista yleisesti puhutaan.

– Siinä voi olla perää, että kun hallinnosta kerrotaan eri tavalla ihmiset tulevat panneeksi merkille eri puolia.

Akavan erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki arvioi yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuneen.

– Olemme eläneet aikoja, jolloin hallinnosta leikkaaminen on ollut suorastaan itsetarkoitus ja hyve. Nyt kelkka tuntuu kääntyneen. Uskon, että myös yhä useampi päättäjä näkee hyvän julkisen hallinnon maamme menestystekijänä ja kansainvälisenäkin kilpailuvalttina, Luomanmäki arvioi.

Julkiseen hallintoon luetaan valtiollinen ja kunnallinen hallinto. Poliittiset instituutiot ovat yleensä oma kokonaisuutensa.

Nurmelan mukaan perussuomalaisten kannattajien leikkausmyönteisemmät asenteet saattavat kieliä puolueen yleisesti havaitusta oikeistolaistumisesta.

– Perussuomalaisissa on 30-40 prosentin tiukka anti-establishment-joukko missä tahansa asiassa. Kulttuuriin liittyvissä mielipiteissä tai monessa muussakin asiassa. Sillä tavalla ei ole ihme, että he erottuvat tässäkin. Hallinto on osa koneistoa. Heidän ajattelunsa on yleisesti oikeistolaisempaa kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Taloudellisuus on tutkimuksen mukaan tärkeä kriteeri hallinnosta puhuttaessa varsinkin kokoomuslaisille.

SDP:n kannattajille talous sen sijaan merkitsee selvästi vähemmän kuin muiden puolueiden kannattajille. Vasemmistopuolueiden kannattajat korostavat keskimääräistä enemmän yhdenvertaisuuden tärkeyttä.

Suomalaiset katsovat laajasti, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 90 prosenttia suomalaista. Lähes yhtä yksimielisesti nähdään myös, ettei Suomi menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 86 prosenttia kansalaisista.

Eurobarometri-tutkimuksissa on havaittu suomalaisten luottavan julkishallintoon selvästi enemmän kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Luottamus poliisiin, armeijaan ja oikeuslaitokseen on huippuluokkaa.

– Myös poliittisiin päätöksentekoelimiin luotetaan enemmän kuin Euroopassa yleisesti ottaen. Tämä voi johtua osittain  koronan aiheuttamasta poikkeustilasta. Siitä miten hallitus on johtanut koronan vastaista taistelua, TNS Kantarin tutkimusjohtaja Nurmela sanoo.