Kansallisarkisto on yhdessä Pohjois-Ossetian valtionyliopiston kanssa saanut vahvistettua myös teloitettujen henkilöllisyyden. Sen sijaan teloituksen tarkoista perusteluista ei ole säilynyt tietoa.

Tiedot selviävät Kansallisarkiston maanantaina julkaistusta suomenkielisestä selvityksestä, joka pohjautuu jo helmikuussa julkaistuun professori Lars Westerlundin englanninkieliseen laitokseen. Suomenkieliseen laitokseen on lisätty juuri Toldzgunia käsittelevä lisäluku sekä toinen, kansallissosialistisia rotuoppeja ja Lebensraum-politiikkaa käsittelevä luku. Kummatkin on kirjoittanut Kansallisarkiston johtaja, dosentti Jussi Nuorteva.

– Ei tämä kovin mittava lisäys ole, muutamia kappaleita, mutta toki merkittävä, koska on saatu lisätietoja, Westerlund luonnehti STT:lle.

Rotuoppeja käsittelevässä luvussa kerrotaan, miten Suur-Suomi-ajattelu nivoutui saksalaisten Lebensraum-politiikkaan. Sen tavoitteena oli Suomen itäpuolella olevien, väestöltään suomalaisten tai suomenkielisten alueiden liittäminen Suomeen Neuvostoliiton ilmeisenä pidetyn tappion jälkeen.

”Suomen oma elintilapolitiikka auttoi saksalaisten Lebensraum-politiikan ja siihen liittyneiden surmaamisten ja väestönsiirtojen ymmärtämistä suomalaisten SS-vapaaehtoisten keskuudessa. Silti monet myös paheksuivat näitä oppeja, eivätkä hyväksyneet etenkään laajamittaisia juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamisia”, teoksessa todetaan.

Lisää tietoa suomalaisten SS-miesten tekemisistä voi vielä olla luvassa, sillä Kansallisarkisto on Westerlundin mukaan tehnyt selvityksen Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa olevista asiakirjoista, joita alustavan tiedon mukaan on peräti 54 000 sivua.

– Tosin seulonta on jokseenkin väljä: kaikki asiakirjat eivät liity suoranaisesti suomalaisiin, pikemminkin vain murto-osa. Mielestäni tämä aineisto on kuitenkin merkittävä, ja jos rahoitus onnistuu, niin Kansallisarkiston tarkoituksena on hankkia mikrofilmit asiakirjoista, Westerlund kertoo.

– Todennäköisesti voisi tulla vielä lisätietoja suomalaista. Yhteensä 14 SS-vapaaehtoista katosi rintamalla, ja pari kolme heistä joutui Neuvostoliiton sotavankeuteen. Heidät on tietysti kuulusteltu, ja jää nyt sitten nähtäväksi, mitä he ovat kertoneet, professori jatkaa.

SS-Wiking -divisioonassa palveli runsaat 1 400 vapaaehtoista suomalaista. Itärintamalla kaatui 256 ja haavoittui 686 suomalaista vapaaehtoista. Suomalaiset SS-miehet päätettiin palauttaa Suomeen kesällä 1943. Kotimassa heidät hajotettiin eri armeijan joukko-osastoihin.

STT–Hannu Aaltonen