Koronavuosien huippulukema on marraskuulta 2020, jolloin verovelkaa oli 4,8 miljardia.

Verohallinnon riskivastaava Tuomas Hurskainen sanoo, ettei verovelan määrä ole kasvanut niin paljon kuin etukäteen pelättiin.

-  Henkilöiden ja yritysten tuloveroissa nousua ei ole erityisen paljon. Eniten kasvua on ollut valmisteverossa ja lähdeverossa. Niihin olemme viime vuoden aikana tehneet valvontaa, mikä luonnollisesti näkyy verovelan määrässä, Hurskainen sanoo tiedotteessa.

VEROHALLINNON maksujärjestelyiden määrässä tuli uusi ennätys viime vuonna. Maksujärjestelyasiakkaita oli viime vuonna lähes 63  000, joista 74 prosenttia eli likipitäen 47  000 oli henkilöasiakkaita.

-  Maksujärjestelyn tehneitä oli noin 10  000 enemmän kuin vuonna 2022 ja jopa enemmän kuin koronavuonna 2020. Silloin maksujärjestelyitä tehtiin paljon, kun järjestely myönnettiin helpotetuin ehdoin, Hurskainen sanoo.

Hurskaisen mukaan maksujärjestelyiden määrää ovat nostaneet yleinen taloustilanne sekä inflaatio. Järjestelyyn hakeutuneet henkilöasiakkaat ja pienemmät yritykset ovat päätyneet ratkaisuun, koska kaikki kustannukset ovat nousseet.

-  Maksujärjestelyiden määrä näkyy kuitenkin yllättävän vähän verovelan määrässä. Yksi syy voi olla se, että kun taloudellinen aktiviteetti vähenee, myös maksettavien verojen määrä pienenee ja sitä kautta uutta verovelkaa syntyy vähemmän, Hurskainen arvelee.

Verohallinnon jättämien konkurssihakemusten määrä kasvoi viime vuonna, erityisesti rakentamisessa, ravintola- ja matkailualalla sekä kuljetus- ja varastointialoilla.

-  Näistä rakennusala piti selkeästi kärkeä: sen konkurssihakemukset kasvoivat 84 prosenttia vuodesta 2022, Hurskainen kertoo.