Vaikka hallinnon toimissa on paljon huomiota vievää hälyä, joukossa on Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Maria Lindénin mielestä myös pitkällä tähtäimellä vaarallisia asioita demokratian kannalta.

Huomiota on saanut etenkin tapa, jolla Trumpin hallinto on lähtenyt mylläämään Yhdysvaltain virkakoneistoa. Hallinto on pyrkinyt savustamaan tehtävistään suuria määriä virkamiehiä ja korvaamaan heidät lojalisteilla.

Tavoitteena on lakkauttaa virkakunnan uramalli, jossa ihmiset pysyvät töissä ja ylenevät pätevyytensä perusteella eivätkä ole riippuvaisia poliittisista tuulista.

Lindén pelkää, että Trumpin toimet jättävät pysyvän jäljen Yhdysvaltain virkakoneistoon. Trump on tehnyt virkahenkilöiden erottamisesta helpompaa, mikä voi johtaa koston kierteeseen. Jos demokraatit palaavat valtaan neljän vuoden päästä, on puolueella mahdollisuus taas vaihtaa tilalle itselleen mieluiset viranhaltijat. Republikaanit voisivat vuorostaan tehdä saman palatessaan valtaan.

-  Jolloin se koko valtionhallinnon systeemi muuttuisi sellaiseksi, että osaaminen katoaa, kun valta vaihtuu.

LINDÈNIÄ huolettaa myös teknologiamoguli Elon Muskin keskeinen rooli Trumpin hallinnossa. Musk oli Trumpin suurin kampanjalahjoittaja, ja vaalivoittonsa jälkeen Trump nimitti Muskin johtamaan ”valtion tehokkuuden virastoa” (Doge).

Doge on myös saanut Trumpilta todellista valtaa myllätä valtionhallintoa.

Raha ja valta ovat kietoutuneet toisiinsa Yhdysvalloissa iät ja ajat. Poliitikot ovat esimerkiksi täyttäneet valtaan päästyään kampanjalahjoittajiensa toiveita. Nyt tilanne on kuitenkin astetta räikeämpi.

-  Trump on antanut maailman rikkaimmalle ihmiselle ja kampanjalahjoittajalleen hyvin paljon valtaa. Tämä ottaa ison askeleen kohti oligarkkijärjestelmää, jossa rahalla saa ostaa suoraa valtaa, Lindén sanoo.

PYSYVÄÄ vahinkoa saattaa syntyä myös Yhdysvaltain vallan kolmijaolle. Trump näyttää Lindénin mukaan pyrkivän kasvattamaan entisestään presidentin valtaa kongressin ja oikeuslaitoksen kustannuksella.

Trump on virkakautensa ensimetreillä tehtaillut paljon sellaisia presidentin asetuksia, jotka haastetaan oikeudessa ja jotka päätyvät mitä luultavimmin lopulta korkeimpaan oikeuteen.

-  Hän testaa tarkoitushakuisesti valtansa rajoja heti kautensa alussa ja toivoo, että korkein oikeus myötäilee häntä samalla lailla kuin se myötäili viime heinäkuussa immuniteettipäätöksessä, joka myös kasvatti presidentin valtaa, Lindén sanoo.

Republikaanienemmistöinen kongressi on toistaiseksi ollut hyvin hampaaton vallan vahtikoira, Lindén arvioi. Äänestäjien kanta presidentin toimintaan puolestaan selviää syksyn 2026 välivaaleissa.

-  Haluavatko he vaihtaa kongressiin oppositiopuolueen, jotta presidentillä olisi vielä räväkämpi vahtikoira, vai ovatko äänestäjät edelleen valmiita katsomaan läpi sormien tätä kaikkea.

Anssi Rulamo/STT