Pekingin talviolympialaiset päättyivät suomalaisittain riehakkaissa tunnelmissa, kun Leijonat juhli historiallista kiekkokultaa ja maastohiihtäjä Kerttu Niskanen kiri 30 kilometrin yhteislähtökisassa pronssille. Kahden mitalin sunnuntai sementoi Suomen mitalisaldoksi kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Lisäksi Suomi sai 11 pistesijaa eli suorituksia sijoille 4-8.

Suomi on kerännyt talviolympialaisissa nyt nähtyä suuremman mitalisaaliin viimeksi Torinon vuoden 2006 kisoissa. Silloin tuli yhdeksän mitalia, mutta niistä yksikään ei ollut kultainen. Suomen tuorein yli kahden kullan olympiataival nähtiin Salt Lake Cityssä 2002, jolloin kirkkaimpia mitaleita tuli neljä.

-  On syytä olla tyytyväinen. Kansainväliset ennusteet ennustivat meille kolmesta neljään mitalia ja oma ennusteemme noin viittä mitalia. Tulimme siitä selkeästi yli, Suomen olympiajoukkueen johtaja Mika Lehtimäki sanoi sunnuntaina etätiedotustilaisuudessa.

Olympiakomitea on linjannut Suomen tavoitteeksi Pekingin ja Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisista kymmenen mitalin ja 20 pistesijan yhteispotin.

-  Tämä jättää Pariisiin varsin realistisen tavoitteen, jonka saa toki ylittää. En ole vielä Pariisia miettinyt, mutta tuskin me siellä kahteen mitaliin olisimme jäätävän tyytyväisiä, vaikka se tavoitteen täyttäisikin, Lehtimäki sanoi.

Mukavasta mitalisaaliista huolimatta Suomen urakkaan Pekingissä, Zhangjiakoussa ja Yanqingissa järjestetyissä olympialaisissa osui runsaasti myös pettymyksiä. Esimerkiksi alppihiihdossa, lumilautailussa, ampumahiihdossa, freestylessa ja yhdistetyssä mukaan mahtui useita suomalaissuorituksia, jotka urheilijat varmasti haluaisivat unohtaa.

-  Täytyy tunnustaa, että on kaksijakoisuutta, sillä on urheilijoita, jotka jäivät tasostaan. Se on normaalia, sillä meillä on iso joukkue, Lehtimäki sanoi.

Suomen menestys jakautui epätasaisesti, sillä kaikki mitalit tulivat maastohiihdosta ja jääkiekosta.

Iivo Niskanen hiihti 15 kilometrin perinteisellä kultaa, Joni Mäen kanssa pariviestissä hopeaa ja yhdistelmäkilpailussa pronssia. Kerttu Niskanen nappasi hopeaa kymmenen kilometrin perinteisellä ja pronssia 30 kilometrin yhteislähdöstä. Krista Pärmäkoski täydensi Suomen hiihtomenestyksen kymmenen kilometrin perinteisen pronssillaan. Naisleijonat ylsi pronssille ja Leijonat Suomen kautta aikain ensimmäiseen olympiakultaan jääkiekossa.

Myös valtaosa pistesijoista tuli maastohiihdosta. Vain yhdistetyn Ilkka Herola ja lumilautailija Enni Rukajärvi ylsivät muiden lajien henkilökohtaisissa kisoissa pisteille. Ensiksi mainittu oli yhdistetyn normaalimäen kisassa kuudes ja jälkimmäinen slopestylessa seitsemäs.

Lehtimäki muistutti, että monilla mailla kärki on kapea.

-  Esimerkiksi Hollannin upea 17 mitalin saalis tuli yhtä lukuun ottamatta pikaluistelusta ja short trackista (kaukalopikaluistelusta). Me olimme ylivoimaisesti paras jääkiekkomaa näissä kisoissa. Maastohiihdossa nähtiin hieno nousu, vaikka Norja ja Venäjä ovat vielä edellä, Lehtimäki sanoi.

Pekingin kisojen mahtimaa oli Norja, joka keräsi 16 kultaa ja yhteensä 37 mitalia. Kultamitalien määrä on yksien talviolympialaisten ennätys. Mitalitaulukon kakkonen oli Saksa ja kolmas isäntämaa Kiina, joka nousi väkevästi talviolympialaisten menestyjäksi.

Ruotsi teki talviolympialaisten ennätyksensä kultien ja mitalien määrässä. Ruotsi venyi kahdeksaan kultaan ja yhteensä 18 mitaliin. Suomen paikka mitalitaulukosta löytyi sijalta 16.

-  Totta kai meillä on tavoitteena päästä laajemmin pistesijoille. Esimerkiksi lumilautailussa ja yhdistetyssä meillä oli pientä mitalitoivetta. Siellä on mitalipotentiaalia kohti Cortinaa, Lehtimäki sanoi viitaten vuoden 2026 talviolympialaisiin Milanossa ja Cortina d’Ampezzossa.

Lehtimäki mainitsi esimerkkeinä yhdistetyn Herolan, ampumahiihtäjä Tero Seppälän ja lumilautailija Rene Rinnekankaan, jotka ikiensä puolesta ovat vielä neljän vuoden päästä huipulla.

Suomen hiihtomitalisteista Niskaset ja Pärmäkoski ovat 30-33-vuotiaita. Myös Rukajärvi ja esimerkiksi Suomen naisampumahiihtäjien ykkösnimi Mari Eder ovat yli kolmekymppisiä.

-  Tuppaa olemaan niin, että menestyvä pää on usein vähän kokeneempia urheilijoita. En näe, että juuri Suomen joukkueella olisi ikärakenteen kanssa erityistä syytä huoleen, Lehtimäki sanoi.