Suomen asevienti tuplaantui – Turkki ja Saudi-Arabia tärkeimpien vientikohteiden listalla

Kuva: Lehtikuva

Suomen aseviennin arvo on kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016, kertoo tuore raportti. Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon raportin mukaan suomalaiset yritykset veivät viime vuonna ulkomaille sotatuotteita yli 133 miljoonan euron arvosta ja siviiliaseita yli 78 miljoonan euron arvosta.

Viime vuonna Lähi-idän osuus sotatuoteviennistä oli liki 63 prosenttia. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana, raportissa todetaan.

Suurin osa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui kolmeen Lähi-idän toimijaan. Viime vuonna eniten sotatuotteita vietiin Arabiemiraatteihin, yli 65 miljoonan euron arvosta ja liki puolet kaikista Suomesta viedyistä sotatuotteista. Myös Turkki ja Saudi-Arabia olivat tärkeimpien vientikohteiden mukana yli kahdeksan ja viiden prosentin osuuksilla.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kommentoi Suomen asevientiä kirjallisesti STT:lle maanantaina. Hän muistuttaa, että päätökset aseviennistä tehdään tuote- ja tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella.

– Myös kielteisiä päätöksiä Lähi-idän alueelle on tehty ennakkolausuntojen muodossa. Ne ovat julkisuuslain mukaisesti salassa pidettäviä, joten niiden sisältöjä ei voida avata tarkemmin, Niinistö kertoo.

Lupaharkinnassa noudatetaan EU-neuvoston yhteistä kantaa ja kansainvälisen asekauppasopimuksen velvoitteita ja siinä on huomioitava myös vastaanottavan maan legitiimi oikeus oman puolustuksensa kehittämiseen, Niinistö lisää.

Yli neljännes aseista viedään muihin EU-maihin ja Norjaan.

Asevientiä suuntautuu myös lähialueille. Suomen toiseksi tärkein sotatuotteiden vientimaa on naapurimaa-Norja, jonne myytiin viime vuonna yli 11 prosenttia kaikista maasta viedyistä sotatuotteista. EU-maiden osuus koko aseviennistä oli reilut 15 prosenttia.

SaferGloben mukaan Suomi on 2000-luvulla ollut väkilukuun suhteutettuna maailman 13. suurin aseiden viejä. Vuosina 2003–2016 puolustusministeriö ja valtioneuvosto ovat myöntäneet sotatuotteille yli 3 000 vientilupaa.

Eniten vientilupia on myönnetty ampumatarvikkeille. Valtaosa ampumatarvikkeisiin kuuluvista luvista on myönnetty kiväärin patruunoille. Toiseksi eniten vientilupia on myönnetty pienaseille, pääasiassa tarkkuuskivääreille ja lisävarusteille, ja kolmanneksi eniten panssarointi- ja suojavarustukselle.

Rauhanjärjestöt: Tyrmistyttävää.

Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea pitävät Suomen aseviennin kasvattamista tyrmistyttävänä.

– Aseiden vieminen Lähi-itään on omiaan ruokkimaan alueen epävakautta, eikä se lisää turvallisuutta. Aseviennin kasvattaminen ei ole oikea ratkaisu maalle, joka juhlapuheissa haluaa profiloitua rauhanrakentajana, järjestöt totesivat yhteisessä lausunnossaan.

Järjestöt ovat huolissaan myös asekonserni Patrian pyrkimyksistä solmia jopa satojen miljoonien eurojen asekaupat kolmannen Lähi-idän maan, Qatarin, kanssa.

– Lähi-idän poliittisen konfliktin keskellä oleva, terrorismin tukemisesta syytetty, vielä äskettäin Jemenissä sotimiseen osallistunut, täysin epädemokraattinen Qatar on malliesimerkki valtiosta, johon ei kuulu edes suunnitella valtavia asekauppoja, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoi.

STT–Maria Rosvall, Reeta Paakkinen

SDP:n Tuppurainen varoittaa Suomen hallitusta vaitonaisuudesta: ”Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on huolestunut hallituksen hiljaisuudesta keskusteluissa Euroopan unionin kehittämisestä.

Tuppurainen pitää vahingollisena hallituksen passiivisuutta osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Hän muistuttaa, että juuri nyt unionissa on pöydällä monia myös Suomelle erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista.

”EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin kehityksestä. Esiin nousevat avaukset unionin institutionaalisista kysymyksistä. Yksi ajankohtaisista ehdotuksista on Ranskan presidentti Macronin avaus komission kokoonpanon pienentämisestä 15 komissaariin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa. Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista, Tuppurainen painottaa tiedotteessaan.

Tuppurainen muistuttaa, että ilman aktiivista osallistumista unionin kehittämisestä käytäviin keskusteluihin Suomen näkökulmat eivät tule kuulluiksi. Hyvissä ajoin toimimalla voidaan hakea laajempaa tukea Suomen tavoitteille. Tuppurainen uskoo, että Suomen ajatukset saavat vastakaikua myös muilta jäsenvaltioilta.

Tuppurainen kiirehtii hallitusta ottamaan myös opposition mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluihin. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden toukokuussa esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nyt on varauduttava siihen, että neuvotteluja voidaan käydä vielä Suomen puheenjohtajuuskaudellakin, jota edeltävät keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia.

─ Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä voivat olla auki vielä uuden hallituksen aloittaessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomella on hyvissä ajoin yhteisesti määritellyt tavoitteet EU-budjetista tulevalle rahoituskehyskaudelle. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mikä on Suomen linja rahoituskehysneuvotteluihin. Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia, Tuppurainen jatkaa.

Tuppurainen korostaa, että rahoituskehysneuvottelujen suhteen on hyvä seurata Saksan tilannetta. Saksassa hallitusneuvottelutulos on vielä epävarma, mutta mikäli uusi hallitus lähtee toteuttamaan hallitussopimusta, merkitsisi se EU-budjetin kasvattamista, eikä Suomi voi asiaa suorilta käsin sivuuttaa.

─ Hallituksen on pystyttävä turvaamaan rahoituskehysneuvotteluissa Suomen harvaan asutuille alueille tärkeä EU:n rakennerahastosta saatava rahoitustuki, joka on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille merkittävä osa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Raippamalli vasta alkusoittoa: Nyt halutaan puuttua ”työttömyyden kovaan ytimeen”, ja väitteen mukaan ”viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen talouskasvun nopein vaihe on tällä erää ohi, arvioivat Palvelualojen työnantajat Paltan ekonomistit.

Heidön mukaansa kasvu jatkuu edelleen nopeana yksityisillä palvelutoimialoilla.Talouden vetovastuu siirtyy taas takaisin kuluttajalle. Paltan ekonomistit ennustavat, että työvoiman saatavuus hidastaa talouskasvua jo tänä vuonna.

– Työllisyyden kasvattaminen ei ole enää kysynnästä kiinni. Ongelma on työvoiman tarjonnassa. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä pitäisi työllisiä saada 180 000 lisää. Se onnistuu vain puuttumalla työttömyyden kovaan ytimeen. Kaikki työ pitää tehdä kannattavaksi uudistamalla sosiaaliturva kokonaan. Viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä, sanoo Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Avain on Paltan mukaan tässä: Rakennetyöttömyyttä on purettava niin, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan työelämään. Onnistuminen edellyttää elinkeinorakenteen muutosta ja matalapalkkaisemman työn kannattavuuden parantamista työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaistarkastelulla.

– Aktiivimalli on vastustuksesta huolimatta vasta liikkuvan työllisyystavoitteen välietappi. Rakennetyöttömyys pitää puolittaa, muuten kestävää työllisyyden tasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Työvoima ei riitä.

Yksityisille palvelualoille on syntynyt 2000-luvulla yli 290 000 työpaikkaa. Kaikista Suomen työllisistä 85 prosenttia toimii jo nyt erilaisissa palvelutehtävissä.

– Palvelualojen kasvun esteiden poistaminen sataa kaikkien toimialojen ja koko Suomen laariin. Digitaloudessa toimialarajat hämärtyvät, minkä vuoksi tarvitaan toimialaneutraaleja ratkaisuja, arvioi Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Varpen mukaan palvelujen kasvuvauhdin ja uusien työpaikkojen syntyminen turvataan vauhdittamalla toimenpiteitä, joilla nopeutetaan elinkeinorakenteen muutosta.

–Tämä edellyttää, että otetaan ensimmäisten joukossa käyttöön uusin teknologia ja luodaan Suomeen paras mahdollinen digi-infra keinoälyn ja tuetun todellisuuden sovelluksille. Työvoiman osaamisen turvaamiseksi on huolehdittava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista.

Omakuva: Linnea West – ”Politiikassa tarvitaan herkkyyttä, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa”

Saaristosta kotoisin olevalle Linnea Westille meri on tärkeä elementti. Vaasasta löytyy hyviä lenkkeilymaastoja meren rannalta.

Pohjanmaan poliisilaitoksella vanhempana rikoskonstaapelina työskentelevä 31-vuotias Linnea West muutti Vaasaan vuonna 2015. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkinta. Työn ohella hän opiskelee Vaasan yliopistossa hallintotieteitä pääaineenaan julkisoikeus. Lenkkeilystä ja judosta vastapainoa hakeva, 3-vuotiaan pojan äiti haluaa edistää erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti, vanhempien tulotasosta riippumatta.

– Olen aiemmin ohjannut judoharjoituksia lapsille ja päässyt näkemään kuinka paljon hyvä harrastus voi antaa lapselle. Hyvä itsetunto ja ympäristön tukema oma identiteetti on hyvä perusta, jolle rakentaa, West toteaa.

Lasten hyvinvointi on aikuisten käsissä

Vaasaan muuton jälkeen politiikka alkoi kiinnostaa ja Linnea West liittyi SDP:hen. Hänelle oli itsestään selvää lähteä mukaan myös ensimmäisiin kuntavaaleihinsa vuosi sitten keväällä.

– Halusin päästä vaikuttamaan ympäristöön, jossa lapseni tulevaisuudessa kasvaa. Näin sanoessani tarkoitan lapsia laajasti. Haluan saada lasten ja nuorten äänen paremmin kuuluviin yhteiskunnassa. Lasten hyvinvointi ja tulevaisuus on meidän aikuisten käsissä, hän painottaa.

Kuntavaalien jälkeen Linnea West nousi merkittävälle paikalle. Varavaltuutettuna hän otti vastaan myös kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan tehtävän, joka on ollut haastava ja samalla innostava. Westille uusien asioiden oppiminen ja itsensä kehittäminen on tärkeää.

– Haluan kehittyä ammatissani, luottamustehtävissä, harrastuksissa ja tienkin pienen poikani vanhempana. Olen jämäkkä ja minulle on tärkeää seistä niiden asioiden takana, joihin uskon ja samaan aikaan herkkä, enkä häpeä sitäkään. Herkkyys on myös edellytys sille, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Se on taito, jota politiikassa tarvitaan, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa, West toteaa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalla on selvät tavoitteet työlleen.

– Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on avainasemassa ja niiden taso täytyy vähintäänkin säilyttää nykyisellä tasolla, mielellään satsata jopa enemmän. Maksuton ja laadukas koulutusjärjestelmä takaa sen, että kaikkien perheiden lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, hän sanoo.

Konkarit mentoroimaan uusia tulokkaita

Politiikka vaikuttaa Westin mukaan kaikkiin arkipäiväisiin asioihin ja politiikassa SDP edustaa hänelle tärkeitä arvoja. Tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Hänen mukaansa kaikista pitää Suomessa pitää huolta.

– Huonosti voivat ihmiset näkyvät kaikkien elämässä. Poliisina olen ollut näkemässä, millaista pahoinvointia esimerkiksi nuorten laiminlyönti voi aiheuttaa. Yhden ryhmän pahoinvointi vaikuttaa koko yhteisöön, West sanoo.

Linnea Westin mukaan nuorille tulisi antaa myös politiikassa ja SDP:ssä enemmän tilaa ja se pitäisi näkyä luottamuspaikkojen jaossa.

– Vaasassa tämä on toteutunut hyvin. Konkarien vankka kokemus, nuorten innostus ja uusien ideoiden hyödyntäminen yhdessä vievät politiikkaa terveelle pohjalle. Konkarit voisivat entistä vahvemmin toimia uusien tulokkaiden mentoreina, hän ehdottaa.

Linnea Westin mukaan keskeisin haaste kuntapolitiikassa Vaasassa on tällä hetkellä nuorten mielenterveysongelmat. Hänen mukaansa korjaavien toimien sijaan pitäisi satsata entistä enemmän ennalta ehkäisyyn. Kotikaupunkinsa Vaasan parhaita puolia on sen kaupunkimaisuus, mutta samalla yhä tallella oleva yhteisöllisyys.

– Pidän myös Vaasan vahvaa kaksikielisyyttä positiivisena asiana. Kaupungissa on myös mahdollisuus opiskella monipuolisesti eri aloja, usealla eri kielellä, West kiittelee.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Seksuaalista häirintää kokeneista viestinnän ammattilaisista suurin osa ei ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän vuoksi

Noin 16 prosenttia viestintä- ja media-alan ammattilaisista on kokenut jonkinasteista seksuaalista häirintää työssään viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä ilmenee viestinnän ammattiyhteisöjen teettämästä tutkimuksesta.

Useimmiten häiritsijä on ollut kollega, mutta lähes joka viides kertoo häiritsijän olleen haastateltava, asiakas tai työpaikan ulkopuolinen kollega.

Suurin osa ei ole ryhtynyt häirinnän vuoksi mihinkään toimenpiteisiin.

Kyselyyn vastasi vajaat 1 200 Journalistiliiton, ProComin sekä Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liiton (MTL) jäsentä.

Keskustelua aiheesta

”Liikkeellä hyvin itsekkäästi” – keskustaveteraani haukkuu ensin EK:n ja heti perään kokoomuksen: ”Pakkoa halutaan?”

”Hallituksen perhevapaauudistuksen valmistelu kaatui sen reunaehtoihin, työllisyyteen ja liian tiukkaan talousraamiin. Uudistuksen valmistelussa takapiruna toiminut kokoomustaustainen EK oli liikkeellä hyvin itsekkäästi.”

Keskustan veteraanikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila sanoo suorat sanat kirjoituksessaan Ilkka-lehdessä. Hänen mielestään uudistus lyhentäisi perhevapaita, äitien käyttämästä osuudesta otettaisiin noin 5 viikkoa pois ja isien olisi pakko siirtyä laissa määrätylle 4–5 kuukauden hoitovapaalle lapsen täytettyä 8–9 kuukautta.

”Perheen käyttämättä jäävän hoitovapaan ajalta työnantaja säästäisi työtulovakuutusmaksuissaan. EK oli liikkeellä kauniilla puheilla mutta ei rahoittanut isien ansiosidonnaisen parannuksia.”

Paljon parempaan ei pystynyt kokoomus, väittää Anttila.

”Miksi perheiden oma valinnanvapaus ei kelpaa kokoomukselle, kun pakkoa halutaan? Kokoomus ei luota perheiden omaan kykyyn valita perheelle parhaiten soveltuva lastenhoitomuoto.”

Anttila ennustaa, että perhevapaasta käydään ensi vuonna eduskuntavaalit.