– Suomi oli aikoinaan asekaupassa hyvin tiukoilla linjoilla. Me emme vieneet aseita sotaa käyville alueille tai sen riskissä oleville alueille. Meitä pidettiin hyvän Pohjoismaana ja kansainvälisen rauhan rakentajana. Nyt meillä on tässä kohtaa miinus kansainvälisessä vertailussa, koska aseita on viety, Halonen sanoi torstaina Porissa.

Keskiviikkona Halonen mainitsi Suomen “miinuksen” liittyvän tarkemmin kestävän kehityksen tulostaulukoihin, joissa on tapahtunut heikentymistä monista hyvistä aloitteista huolimatta. Selittäjäksi hän nosti tuolloinkin aseviennin.

Kestävän kehityksen tulostaulukoilla Halonen viittaa tarkemmin G20-kokouksen yhteydessä viime viikolla julkaistuun SDG-indeksiin, jonka kokonaisvertailussa Suomi sijoittuu Ruotsin ja Tanskan jälkeen kolmanneksi. Alakohta 16 (SDG 16), joka sisältää myös erillisen asevientiä koskevan indikaattorin, on Suomen osalta huonontunut aikaisemmasta.

Viimeisin asevientiin liittyvä, kiistanalainen hallituksen päätös tehtiin alkuviikosta. Päätöksellään valtioneuvosto antoi tamperelaiselle sotilaskäyttöön tarkoitettujen lennokkien laukaisualustoja valmistavalle yritykselle vientiluvan Arabiemiraatteihin, joka on muun muassa siviilien surmista tunnetun Jemenin sisällissodan osapuoli.

– En ole törmännyt moiseen kritiikkiin. Tietysti tämä on tuore tapaus. Sinänsä esimerkiksi Ruotsikin on vienyt samaan kategoriaan liittyviä laitteita alueelle viimeisen vuoden sisällä. Ei tässä mitään merkittävää erottautumista ole.

Mykkänen myöntää, että vientiluvan antaminen edellytti vaikeaa pohdintaa.

– Tällaisilla laitteilla, joilla voidaan yhtäältä myönteisessä mielessä tarkkailla ilmatilaa ja auttaa sitä kriisiä mikä siellä on ja toisessa tilanteessa niillä voidaan tehdä vääriäkin asioita. Tässä tapauksessa kokonaisharkinta päätyi hallituksella siihen, että olisi suurempi riski estää tämmöisen teknologian kehitystä ja kansainvälistymistä ja työpaikkoja Suomessa kuin niiden skenaarioiden toteutuminen, jossa sitä voidaan käyttää myös väärin. Nämä ovat joka kerta vaikeita tapauskohtaisia harkintoja, jossa katsotaan myös mikä on viiteryhmän linja näissä asioissa.

Suomen on laajentaneen asevientiään epävakaille alueille samalla, kun Ruotsi on tiukentanut omaa linjaansa. Mykkänen ei pidä tulkintaa oikeana.

– Ei ole kyllä tämmöisessä tilanteessa oltu, koska kyllä juuri tuolle alueelle ainakin tuolle alueelle ruotsalaiset ovat olleet aktiivisia viimeisen vuoden aikanakin ja tehneet kauppoja siellä. Eroa ei ole ollut näkyvissä ihan päätösten tasolla.

Onko presidentti Halonen repäissyt hatustaan tämän ajatuksen, kun hän puhuu kansainvälisistä mittareista, jossa Suomi olisi tämän takia mennyt miinukselle?

– En usko, että arvostamani Tarja Halonen puhuisi vasten parempaa tietoaan. En ole itse nähnyt mitään mittaria. En osaa sanoa minkälaisia erilaisia indeksejä tästä on rakennettu, mutta suhteessa erityisesti muihin Pohjoismaihin on kyllä jokaisen päätöksen kohdalla arvioitu tarkkaan, että onko tässä tilannetta, jossa olisi lähdetty eri linjoille. Tämmöisestä ei ole systemaattisesti ollut havaintoa.

Esimerkiksi Erkki Tuomiojan (sd.) ulkoministerikaudella ulkoministeriön ja puolustusministeriön välillä on sanottu vallinneen erilainen linjaus asevientiä koskien. Onko Suomen asevientilinjassa tapahtunut muutoksia?

– Luulen, että tietynlaista painotuseroa valmistelussa, joka siis aina tapahtuu toisaalta puolustusministeriön ja ulkoministeriön lausuntojen kautta, on aina, koska tilannetta katsotaan eri näkökulmista. Roolit ovat erilaisia. Toinen katsoo ulkopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta, jossa toivomme tietysti, että aseita ei tarvitsisi myydä yleensäkään eikä varsinkaan syntyisi kriisejä. Toisaalta puolustusministeriö katsoo sitä suomalaisen puolustusteollisuuden ja sen kyvykkyyksien ylläpidon kannalta, jossa kansainvälinen kauppa on oikeastaan välttämättömyys.

– Se, että onko harkinnassa, jossa usein joudutaan näissä tapauksissa tavallista vaikeampiin yhteensovitustilanteisiin, tapahtunut muutoksia, sitä en osaa kauhesti arvioida, kun en ole itse ole ollut aikaisemmissa hallituksissa ja tässäkin vasta vuoden. Varmasti jokainen pyrkii katsomaan kokonaisuutta sen mukaan miten pystyy. Joka kerta on pyritty katsomaan tarkkaan ja tässäkin tapauksessa harkitsemaan pitkään, että tapahtuuko tässä joku väärä liike, jos mahdollistetaan tällainen varsin pieni kauppa koskien täysin aseistamattomia ilmaanlennättämisvälineistöjä. Mitään tietoista poikkeamaa linjasta ei ole tehty.

Suomi ei ole toimittamassa Arabiemiraatteihin lennokkeja vain niiden laukaisualustoja. Mitää takeita siitä millaisiin tehtäviin niiltä lennokkeja lähetetään ei Mykkäsen mukaan ole.

– Siitä millaisia lennokkeja katapulteilla ammutaan taivaalle, ei sen jälkeen ole varmuutta, kun kaupat on toteutettu. Olisi naivia väittää, että siitä on 100 prosenttinen varmuus.

Päivitetty SDG-indeksin osalta klo 16.41.