– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut peruuttamattomasti ja uusi tilanne vaatii muutoksia myös maanpuolustuksellisiin ratkaisuihin, Kari toteaa tiedotteessa.

Edellisen hallituksen vahtivuorolla Suomen turvallisuutta on vahvistettu liittymällä Natoon sekä merkittävillä puolustusmenojen korotuksilla, hän huomauttaa.

– Muutokset asemassamme ovat kuitenkin pitkäaikaisia ja puitteita Itämeren alueen vakaudelle täytyy ylläpitää ja rakentaa uutta. Siksi nyt olisi myös syytä käydä keskustelua ahvenanmaalaisten osaamisen ja panoksen laajemmasta hyödyntämisessä maanpuolustuksessa ja poikkeusoloissa.

AHVENANMAAN reserviläisyhdistys Ålands Reservister perustettiin vuonna 2022 ja sen piirissä harjoitetaan ampumaratatoimintaa sekä ensiapu- ja erätaitokursseja. Myös Maanpuolustuskoulutus MPK:n kurssit manner-Suomessa ovat kiinnostaneet ahvenanmaalaisia. Tätä paikallista osaamista ja kiinnostusta pitäisi Karin mielestä hyödyntää entistä enemmän.

– Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavista keskimäärin kuitenkin alle 10 henkilöä vuodessa suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen. Samalla kun odotamme Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin etenemistä Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

Kari painottaa, että Itämeren vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen on yhteispohjoismainen asia.

– Osana yhteistyön tiivistämistä merkitystä on myös sillä, että saamme koulutettua lisää ruotsinkielentaitoisia reserviläisiä.

Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa todetaan, että asevelvollisuutta kehitetään ja Karin mielestä tässä yhteydessä voidaan arvioida myös ahvenanmaalaisten osaamisen hyödyntämistä. Mikäli asevelvollisuus laajennettaisiin ahvenanmaalaisia koskevaksi, koulutus toteutettaisiin manner-Suomessa eikä se vaadi demilitarisaation purkamista tai uusien puitteiden luomista.

– Päätös asevelvollisuuden laajentamisesta on lopulta Ahvenanmaan itsehallinnon eli maakuntapäivien käsissä, mutta Suomen hallitus voi silti osoittaa aktiivisuutta aiheessa.