Pääkirjoitukset
9.3.2016 22:01 ・ Päivitetty: 9.3.2016 12:37
Suomen malli on laiha mutta raskas
Maanantaiaamuna elettiin lehtitalojen toimituksissa kiihkeitä hetkiä. Toimittajien radiomastot oli viritetty Hakaniemen taajuudelle, josta odotettiin SAK:n hallituksen kantaa kilpailukykysopimuukseen. Puoli yhdentoista jälkeen puheenjohtaja Lauri Lyly astui selvästi huojentuneena tv-kameroiden eteen ja kertoi kokouksen viestin: SAK:n hallitus oli juuri hyväksynyt neuvottelutuloksen kilpailukysysopimuksesta äänin 14-5.
Vaikka yhteiskuntarauhaa rakentanut uutinen otettiin helpottuneena vastaan, oli puheenjohtaja Lylyn äänessä myös epävarmuuden kaikuja. Samalla kun Lyly antoi ymmärrystä sopimuksen ulkopuolelle jääville liitoille, hän painotti juuri sopimuksen kattavuuden antavan Suomelle vakaan tulevaisuusnäyn ja toiveen uusista työpaikoista.
Suomen mallissa vientialat määrittelisivät palkankorotusten tason. Voi olla, että jatkossa valtakunnansovittelijan pakeille eivät edes pääse muut kuin vientisektorin työmarkkinajärjestöt. Muutos on siis työehtosopimusten riitatilanteissa merkittävä.
Kilpailukykysopimus iskee raskaimmin pienipalkkaisen julkisen sektorin työntekijän tilinauhaan.
Suomen malli on työntekijöille sekä laiha että raskas. Palkkataso on naulattu kiinni pitkälle tulevaisuuteen ja tällä menolla tavallisen työntekijän ostovoima heikkenee useita satoja euroja vuodessa. Raskaimmin kilpailukykysopimus iskee pienipalkkaisen julkisen sektorin työntekijän tilinauhaan. Kolmenkymmen prosentin leikkaus lomarahoihin saattaa olla juuri se ratkaiseva tekijä, että perheen ainoa yhteinen lomareissu vaihtuu kylpyläkäynniksi.
Neuvottelutuloksen hyväksyminen takaa jonkinlaisen linnarauhan kunkin alan varsinaisiin sopimusneuvotteluihin. Siitä huolimatta porvarileirin kauna ammattiliittoja kohtaan on kova. Kokoomus on sydämistynyt ammattiyhdistyliikkeen vahvasta asemasta Suomen tulevaisuutta rakennettaessa ja syyttää käytäväpuheissaan ay-liikettä demokratian halveksimisesta, koska kaikkia yhteiskunnan pelisääntöjä ei laadita pelkästään eduskunnassa.
Syyte on kova, sillä juuri ay-liike on 1800-luvun lopulla tinkimättömyydellään murtanut sääty-yhteiskunnan ja luonut pohjan suomalaiselle demokratialle. Ilman ay-liikettä saattaisimme Suomessa elää monarkiassa.
SDP on joutunut seuraamaan kilpailukykysopimuksen valmistumista vaihtopenkiltä. Olemme toimineet osana demokraattista järjestelmää, mutta ilman todellista valtaa neuvottelupöydässä.
Puheenjohtaja Antti Rinne on tyytyväinen neuvottelutuloksen syntyyn, mutta SDP:n pitää nyt peräänkuuluttaa hallituksen päätöksiä menoleikkausten peruutuksista ja investointien käynnistämisestä. Suomi tarvitsee työtä ja keskinäistä luottamusta, jonka rakentamiseen Suomen malli on vasta hyvä alku. Vatulointien aika on nyt ohi.
JK
Demokraatti uudistui vuoden 2016 alussa viikottaiseksi lukupaketiksi. Olemme saaneet uudistuksesta hyvin ilahduttavaa palautetta. Erityisesti taustoittavia poliittisia juttuja on kaivattu lisää. Saamanne pitää, sillä toukokuun alussa talossamme aloittaa politiikan erikoistoimittaja Simo Alastalo. Runsaan palauttee10n vuoksi myös Yle radio 1:n ohjelmatiedot palaavat lehden takasivulle.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.