Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC on julkaissut aiheesta nettisivuillaan useita juttuja. Niissä käsitellään muun muassa Venäjän negatiivisia reaktioita Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen sekä suomalaisten nopeaa Nato-kantojen muutosta. BBC huomauttaa, että Suomessa Naton kannatus kansalaisten keskuudessa on selvästi korkeampi kuin Ruotsissa.

Guardian puolestaan pohti analyysissaan sitä, miksi Suomi ja Ruotsi eivät vielä ole Naton jäseniä ja haluaako puolustusliitto maat jäsenikseen. Lehti kirjoittaa, miten Suomi ja Ruotsi ovat pitkään ajatelleet, että jäsenyys olisi ollut provokaatio Venäjää kohtaan ja halunneet siksi pysyä liittoutumattomina.

Venäjän reaktioita on käsitellyt myös muun muassa yhdysvaltalainen New York Times. Se kirjoittaa, että Suomen tuleva päätös on jälleen uusi merkki siitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vahvistanut Natoa eikä heikentänyt sitä. Ranskalainen Le Monde kirjoittaa niin ikään Venäjän uhkaavista kommenteista ja myös Suomelle luvatusta kansainväisestä tuesta.

Ruotsalainen Expressen-lehti puolestaan kirjoitti pääkirjoituksessaan, miten Ruotsi ei olisi koskaan ottanut harppausta kohti Nato-jäsenyyttä ilman Suomen apua. Se julkaisi pääkirjoituksen sivuillaan poikkeuksellisesti myös suomeksi.

Expressen kirjoittaa, että Suomi nähdään edelleen usein Ruotsin pikkuveljenä, mutta asetelma on epäreilu, sillä Suomi on malliesimerkki erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana. Lehti kiittää suomalaisia päättäjiä erityisesti siitä, että he ymmärsivät Venäjän toimien aiheuttaman tilanteen vakavuuden nopeasti.

-  Ruotsin hallitus ryhtyi toimiin vasta tajutessaan, että Suomi on liittymässä Natoon, lehti kirjoittaa.

-  Meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että suomalaiset ovat tasoittaneet meille tietä Natoon. Kiitos, isoveli!