Halla-aho luonnehti Suomen roolia Ukrainan tukemisessa jo valmiiksi varsin suureksi.

– Olemme väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Baltian maiden ja muiden Pohjoismaiden ohella Ukrainan kaikkein suurimpia materiaalisia tukijoita. Minun mielestäni tämä on hyvä asia, koska kyse on myös meidän välittömästä turvallisuudestamme, Halla-aho sanoi.

Ukrainan turvatakuut nousivat esiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaamisessa Washingtonissa maanantaina, johon osallistui myös useiden Eurooppan maan johtajia. Käytännössä esillä on ollut Ukrainaan aselevon tai rauhan myötä lähetettävät kansainväliset joukot. Venäjä on suhtautunut torjuvasti ajatukseen eurooppalaisista joukoista.

– Minun mielestäni tämä ei ole nyt se kaikkein tärkein kysymys, että lähettääkö Suomi sotilaitaan mahdollisesti rauhan tai aselevon tultua Ukrainaan vai ei.

– Ei välttämättä ole kokonaisuuden ja Naton kollektiivisen puolustuksen kannalta kaikkein järkevin ratkaisu se, että siirretään ihmisiä yhdestä Venäjän rajamaasta toiseen Venäjän rajamaahan. Viesti, jota itse ole pyrkinyt välittämään puhemiehenä parlamentaarisen diplomatian keinoin meidän saman mielisille kumppaneillemme länsi- ja etelä-Euroopassa on se, että myös niiden maiden, jotka ovat kauempana Venäjän rajasta pitää ottaa suurempaa roolia sekä rahallisesti että myös mahdollisesti Ukrainaan sijoitettavien joukkojen muodossa, Halla-aho sanoi.

SUOMEN pitäisi Halla-ahon mukaan miettiä mikä olisi suurin panos, jonka pieni maa voi antaa samalla, kun se huolehtii omasta turvallisuudestaan ja osallistuu Naton yhteisen tavoitteen edistämiseen.

– Suomen osallistumisen ei pidä olla identiteettipolitiikkaa. Sen ei pidä lähteä siitä, että miten me näytämme mahdollisimman hyvältä vaan mikä on kaikkein järkevin tapa sekä tukea Ukrainaa että myös huolehtia Suomen omasta kansallisesta puolustuksesta ja turvallisuudesta ja kokonaisuutena Naton kollektiivisesti puolustuksesta ja turvallisuudesta.

Halla-aho kertoi julkistustilaisuudessa myös näkemyksiään presidentti Trumpista. Yhdysvaltain ja Trumpin sitoutumista Euroopan turvallisuuteen Halla-aho kommentoi seuraavasti.

– Suurempi ongelma on se, miten vähän olemme itse sitoutuneet niihin. Trump on ehkä meille tervetullut muistutus myös siitä, että ensisijainen vastuu Euroopan asioista kuuluu eurooppalaisille eikä amerikkalaiselle veronmaksajalle.

TRUMPIN Halla-aho katsoi olevan parasta mitä Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut vuosiin. Hän löysi Trumpista myös arvosteltavaa mutta ei täsmentänyt tarkemmin millaista asioita on Trumpin kanssa eri linjoilla.

– Mutta pidän häntä tervetulleena ilmiönä. Nimenomaan reaktiona siihen suuntaan, johon länsimaiden ja Yhdysvaltain politiikka ja poliittinen keskustelu on viimeisten vuosikymmenten aikana mennyt.

Halla-aho kertoi viittaavansa kuiluun liberaalin ja vasemmistolaisen poliittisen eliitin ja tavallisten työssäkäyvien veronmaksajien välillä.

– Politiikka keskittyy hyvin pienten ihmisryhmien intressien ja etujen ajamiseen, ja unohdetaan se hiljainen massa, jolla ei oikeastaan nähdä enää mitään muuta roolia kuin se, että sen kuuluu maksaa veroja, jolla poliittinen järjestelmä ja poliittinen eliitti rahoittaa omia lempiprojektejaan. Minun mielestäni Donald Trump on ollut erittäin tervetullut palautus maan pinnalle tämän äsken mainitsemani poliittisen eliitin jäsenille.

Trumpilla on Halla-ahon mukaan ollut Yhdysvaltain sisäpolitiikassa paljon tavoitteita, jotka hän sanoo allekirjoittavansa täysin. Esimerkeiksi hän nosti Trumpin maahanmuuttopolitiikan ja keskittymisen tavallisiin työssäkäyviin veronmaksajiin, ”todellisten tai kuviteltujen vähemmistöjen” asioiden sijasta.

– Ulkopolitiikassa Trump tietysti asettaa meille kaikille haasteita. Olen suoraan sanottuna hyvin tyytyväinen siitä, että perinteisemmän linjan presidentti Joe Biden oli presidenttinä silloin, kun sota Ukrainassa alkoi. Se mahdollisti sen, että Yhdysvallat otti varsin suuren roolin Ukrainan tukemisessa ja auttamisessa silloin.