EU-maissa uusiutuvien energianlähteiden osuus sähköntuotannosta oli viime vuonna 38 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä ovat tuuli, aurinko, vesivoima ja bioenergia. Fossiilisilla polttoaineilla eli hiilellä, maakaasulla ja öljyllä tuotettiin sähköstä 37 prosenttia.

Suomi tuotti uusiutuvilla enemmän sähköä kuin EU-maissa keskimäärin. Energiateollisuus ry:n mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen sähköntuotannosta oli 51 prosenttia, ydinvoiman 34 prosenttia ja fossiilisten sekä turpeen yhteensä 14 prosenttia.

Suomessa tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035 ja EU:ssa vuonna 2050. Energiantuotanto on merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja, joten sähkön puhdistuminen auttaa osaltaan tavoitteeseen pääsemisessä.

Naistenlahti siirtyy uusiutuviin

Kestävämpään energiantuotantoon tähtää esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitos. Voimalan alueelle Näsijärven rantaan pystytetään parhaillaan uuden kattilarakennuksen runkoa. Uudessa yksikössä lisätään uusiutuvia energianlähteitä ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä.

Nykyisessä Naistenlahti 2 -yksikössä puolet polttoaineesta on vielä jyrsinturvetta. Puolet on biopolttoaineita, joiden käyttöä ei voi kuitenkaan nykyisellä kattilalla lisätä. Sen korvaa uusi yksikkö, joka otetaan kaupalliseen käyttöön ensi vuoden lopulla.

–  Uuden voimalaitoksen energianlähteenä ovat metsäbiomassat. Niitä ovat esimerkiksi metsähake- ja murske, metsäteollisuuden erilaiset sivutuotteet kuten kuoret ja biomassoiksi luokiteltava kierrätyspuu. Meillä on myös vireillä ympäristölupahakemus, jolla saisi käyttää kiinteitä jäteperäisiä kierrätyspolttoaineita kuten vähän likaisempaa purkupuuta, listaa projektipäällikkö Erkki Suvilampi.

Vielä kymmenen vuotta sitten sähkölaitos tuotti lähes miljoona tonnia hiilipäästöjä vuodessa ja maakaasu oli tärkein polttoaine. Aiempien investointien sekä uuden 160 miljoonan euron yksikön ansiosta päästöt vähenevät jopa 50  000 tonniin vuonna 2030. Naistenlahti tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä.

Tuuli- ja aurinkovoima kasvussa

Uusiutuvan energian kasvu Euroopassa perustuu osaltaan tuuli- ja aurinkovoiman liki kaksinkertaistumiseen vuoden 2015 jälkeen. Ne tuottavat viidesosan sähköstä. Aurinko- ja tuulivoimaa suosii varsinkin Tanska, jossa niiden osuus on 61 prosenttia.

Fossiilisista polttoaineista kivihiilen käyttö sähköntuotannossa on tippunut puoleen viidessä vuodessa ja oli viime vuonna 13 prosenttia. Häntäsijoilla tässä suhteessa on Puola, jossa hiilen osuus oli vielä 70 prosenttia.

Emberin mukaan hiilen käyttö vähenee kuitenkin liian hitaasti, jotta saavutettaisiin EU:n hiilineutraalisuustavoite.

Suomessa hiilen osuus sähköntuotannossa on enää neljä prosenttia, ja sen käyttö energianlähteenä on kielletty toukokuusta 2029 lähtien.

Suomen hyvä sijoitus uusiutuvassa energiassa johtuu monesta tekijästä, arvioi Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Peter Lund. Niihin kuuluu pohjoismainen yhteinen sähkömarkkina, jossa yli puolet sähköstä on vesivoimaa. Bioenergiaa saadaan paljon metsäteollisuudesta. Lisäksi tuulivoima on kaupallistunut nopeasti eikä tarvitse taloudellista tukea.

–  Talouden pitkä taantuma sitten vuoden 2008 ja siitä seurannut laiha kasvu on myös vaikuttanut siihen, ettei energiankäyttö ole kasvanut. Vanha ydinvoima vaikuttaa myös päästöjä laskevasti.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan Suomessa tuulivoima on uusin tulokas, mutta sen osuus on nopeasti kasvamassa.

–  Potentiaalia on vaikka kuinka paljon ja hankkeita vireillä sekä maalle että merelle. Tuulivoiman osuus voi olla Suomen sähköntuotannosta jopa kolmannes vuonna 2030.

Hiilipäästöt vähentyneet

Fossiilisten polttoaineiden väistyessä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet nopeasti. Suomessa 85 prosenttia sähköstä on päästötöntä, kun mukaan lasketaan uusiutuvat ja ydinvoima. Muulla EU:ssa puhtaan sähköntuotannon keskiarvo on runsaat 60 prosenttia.

Suomi tuottaa EU-maista kolmanneksi vähiten hiilipäästöjä, 67 grammaa per kilowattitunti. Edelle kiilaavat Ruotsi ja Ranska, ja myös Itävalta ja Slovakia pärjäävät hyvin.

Lundin mukaan on mahdollista, että Suomessa sähkösektori on lähes päästötön 2020-luvun loppuun mennessä.

–  Laki edellyttää hiilestä luopumista, turpeesta ollaan nyt luopumassa ja päästöoikeuksien hinta on nousussa. Pohjoismainen sähkö on tulossa myös päästöttömäksi ja on halpaa. Tuulivoimakin on vahvassa kasvussa. Kaikki nämä painavat päästöjä sähköntuotannossa kohti nollaa.

Vaikeampaa tavoitteiden saavuttaminen on esimerkiksi niissä maissa, joissa talous on vielä hiili-intensiivistä ja perua neuvostoajalta.

–  EU:ssa tarvitaan ilmastosolidaarisuutta eli talousapua köyhemmille jäsenmaille, samalla kun pidetään voimassa riittävän haastavat tavoitteet. Vaarana on muuten, että tavoitteista tingitään, kun päästöjen vähentäminen tuntuu liian kovalta. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa on toki rahoitusta, joka voi auttaa tässä.