Työpäiväkorjattu bkt kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Kyseessä on niin sanottu pikaennakko eli ensimmäinen arvio toisen vuosineljänneksen talouskasvusta. Tiedot perustuvat kansantalouden tuotantoa koskeviin ennakkotietoihin.

Pikaennakon kasvulukuihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä tiedot voivat vielä tarkentua paljonkin. Ensimmäisen neljänneksen bkt-kasvuksi arvioitiin aluksi 0,6 prosenttia, mutta kaksi viikkoa myöhemmin arvio tarkentui 0,2 prosenttiin.

S-Pankin pääekonomistin Timo Hirvosen mukaan bruttokansantuotteen ennakkoluvut olivat paremmat kuin mihin muut toisen neljänneksen taloustilastot viittasivat.

– Maailmantalouden ja euroalueen talouden heikkouksista huolimatta Suomen talous kasvoi edelleen sisukkaasti toisella neljänneksellä, Hirvonen kirjoittaa kommentissaan.

Hirvosen mukaan talouskasvu on tullut teollisuuden, palveluiden ja vähittäiskaupan verraten hyvästä kasvusta. Hän kuvailee maailmantalouden näkymiä riskien värittämiksi, ja sanoo kotitalouksien ja yritysten talousodotusten tummentuneen kesän aikana.

– Odotamme Suomen talouskasvun maltillistuvan loppuvuoden aikana.

Hirvonen ennakoi, että pikaennakon kasvulukuja “voidaan hyvin revisioida alaspäin” kahden viikon päästä, kun saadaan tarkempia tietoja kansantalouden kehityksestä huhti-kesäkuussa.

Myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa, että toisen neljänneksen kasvulukuja tarkennetaan vielä monta kertaa, ja usein muutokset ennen lopullista arviota ovat suuria.

Kuoppamäen mukaan Suomen talouskasvu on tällä hetkellä suurelta osin kotimaisen ostovoiman varassa.

– Ulkomaankauppa ei tällä hetkellä tue talouskasvua, ja maailmantaloudessa nähty heikentyvä kehitys yhdessä kauppasodan kanssa uhkaavat heikentää kysyntää suomalaisille investointihyödykkeille, Kuoppamäki arvioi kommentissaan.

Kuoppamäen mukaan on realistista odottaa, että koko vuoden talouskasvu jää selvästi alle kahteen prosenttiin. Hänen mielestään toisen neljänneksen vahvat kasvuluvut hälventävät huolia taantuman uhasta, mutta eivät kerro uuden nousukauden alkamisesta.

– Kansainvälinen toimintaympäristö pysyy huolestuttavana ja samalla kotimainen investointivilkkaus hiipuu. Loppukesän uutiset yrityksistä kertovat pikemminkin varovaisuudesta kuin kasvuhuumasta.

Kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,2 prosenttia vuoden takaisesta. Edelliskuukauteen nähden kasvua kertyi peräti 0,9 prosenttia.

Tuotanto kasvoi nopeimmin palveluissa, missä kasvua kirjattiin 2,5 prosenttia vuoden takaisesta. Palveluiden osuus tuotannosta on noin 70 prosenttia, eli niiden merkitys koko kansantaloudelle on huomattava.

Jalostus eli teollisuus ja rakentaminen kasvoivat noin kaksi prosenttia. Alkutuotanto sen sijaan pieneni yli seitsemän prosenttia. Alkutuotannolla tarkoitetaan muun muassa maa- ja metsätaloutta.

Tilastokeskuksen mukaan tuotantolukujen tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria.