Suomen talous lähti nousuun – Nordea tyrmää

verkkoon-kilpailukyky

Finanssikonserni Nordea pitää Suomen taloutta toivottomana tapauksena. Pankki ennustaa, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna samalle puolen prosentin tasolle kuin viime vuonna. Ensi vuonnakin bruttokansantuote kasvaa alle prosentin verran.

Nordea varoittaa, että nämäkin ennusteluvut ovat liian optimistisia, jos yhteiskuntasopimuksesta vetäydytään tai päädytään laaja-alaiseen lakkoaaltoon.

– Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla, synkistelee Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Ekonomisti Pasi Sorjonen tulkitsee, että Suomen talouden pieni kasvu viime vuonna johtui tuonnin supistumisesta ja kotitalouksien yllättävän suuresta kulutuksen kasvusta. Ennusteen mukaan kulutuksen kasvu hidastuu tänä vuonna eikä vienti lähde kunnolla nousuun.

“Nyt on paha paikka kikyn suhteen” – Pron Malinen: Riskinä on koko prosessin romuttaminen

Kuva: Kari Hulkko
Malinen-Pro-verkkoon-17.4.-Kari-Hulkko
Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Jo moneen kertaan syntyneeksi julistettu kilpailukykysopimus näytti jälleen havisevan tänään, kun kunta-ala uhkasi jäädä sopimuksen ulkopuolelle.

Kunta-alan työntekijäliittojen mielestä hallitus yrittää ujuttaa kunnille ensi vuoden budjetissa uusia leikkauksia, jotka ovat kilpailukykysopimuksen vastaisia. Kunta-alan työntekijäliittojen ja valtiovarainministeriön laskelmat kilpailukykysopimuksen ja budjetin vaikutuksista eroavat.

– Meidän näkemyksemme mukaan valtionvarainministeriön esityksessä on säästöjä kilpailukykysopimuksessa sovitun päälle, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi.

– Hallituksen pitäisi käydä neuvotteluita kuntien pääsopijajärjestöjen kanssa, jotta lukko aukeaisi, keskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi tänään.

Fjäderin mukaan kyseessä on ennen kaikkea alakohtainen kiista, joten se pitäisi myös ratkaista alakohtaisesti. Fjäderin mukaan myös keskusjärjestöt ovat käytettävissä, jos niiltä pyydetään apua.

“Mahdammeko me haluta pitää kiinni sovitusta, jos sama ei toisille käy. Arvaatte vastauksen.”

Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malinen kommentoi tilanetta Facebook-päivityksessään alkuillasta näin:

“No nyt on paha paikka kikyn suhteen. Pro teki varmasti parhaansa hyvin vaikeiden neuvotteluiden osalta sekä finanssi- että ict-alan osalta. Löysimme ratkaisut yhdessä Paltan kanssa, nyt riskinä on koko prosessin romuttaminen.
Mahdammeko me haluta pitää kiinni sovitusta, jos sama ei toisille käy. Arvaatte vastauksen.”

Päivityksessään Pron Malinen viittaa Palvelualojen työnantajat Paltaan, joka on palveluyritysten ja yhteisöjen edunvalvontajärjestö.

Palkansaajakeskusjärjestöt eivät halunneet keskiviikkona ottaa itselleen pelinrakentajan roolia tuoreimmassa kiky-kiistassa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoi kunta-alan löytävän itse ratkaisun hallituksen kanssa. Hänen mukaansa kunta-alan kiky-säästöjä käydään läpi hallituksen ja suoraan kunta-alan järjestöjen ja kuntatyönantajan kesken.

– Tietysti toivotaan, että sieltä löytyy yhteinen näkemys ja meidän ei tarvitse tässä sen enempää asiaa ruveta mestaroimaan, Eloranta sanoi STT:lle tänään.

Kunta-alan on määrä allekirjoittaa kilpailukykysopimus maanantaina, mutta hallituksen pitäisi päättää veroratkaisuistaan viimeistään torstaina.

9.11. on dead line kommenteille – sote-lakiluonnos lausuntokierrokselle kuntiin

Kuva: Timo Sparf
kunnatsparf1

Sote-lakia koskeva esitysluonnos lähti lausuntokierrokselle kuntiin keskiviikkona.

Laki julkaistiin luonnoksena jo kesäkuun lopussa, eikä siihen ole tehty merkittäviä muutoksia kesän aikana.

Lakiehdotuksen tarkoitus on siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kunnilta maakunnille vuonna 2019.

Uusi laki myös siirtäisi vastuun sote-palveluista kunnilta maakunnille, joita olisi 18.

Luonnosta koskevat kommentit tulee jättää sosiaali- ja terveysministeriöön marraskuun 9. päivään mennessä.

Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoitusta koskeva luonnos valmistuu loppuvuonna. Se annetaan eduskunnalle ensi keväänä, jotta sitä voidaan käsitellä rinnakkain sote-uudistusta koskevan esityksen kanssa.

AVAINSANAT

“Kunta-alan järjestöillä ja hallituksella on tahto viedä tämä maaliin” – SAK:n Eloranta luottaa ratkaisun löytymiseen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160831 Ulkoministeri Timo Soini, pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo (pöydän toisella puolella) aloittamassa hallituksen budjettineuvotteluita pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 31. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Hallituksen kaksipäiväinen budjettiriihi alkoi tänään pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa Helsingissä ja jatkuu huomiseen.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta luottaa siihen, että kunta-alan työntekijäliittojen ja hallituksen erimielisyyteen kunta-alan kiky-säästöistä löytyy ratkaisu.

– Varmasti kunta-alan järjestöillä itselläänkin on myös tahto viedä tämä maaliin ja hallituksella myös, eiköhän tässä ratkaisu löydy, Eloranta sanoi.

Hän toivoo, että löydetään sellainen kompromissi, jonka kanssa voidaan viedä sopimusta eteenpäin ja kuntatalous pärjää.
Eloranta ei tänään lähtenyt ennakoimaan, voiko kiista kariuttaa koko kilpailukykysopimuksen.

– Minä en ainakaan näiltä istumilta kyllä usko siihen, että tämä olisi kuitenkaan kokonaisuudessaan kaatumassa, Eloranta sanoi.

Hänen mukaansa lähtökohtana oli, että kilpailukykysopimus olisi neutraali kuntatalouden kannalta.

– Kaikki puhuivat kesäkuussa kustannusneutraalisuudesta suhteessa kuntatalouteen, ja tämä ongelma pumpsahti vasta elokuussa esille, Eloranta sanoi.

Hänen mukaansa asia olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan jo kun sopimusta allekirjoitettiin.

– Kun kellään ei ollut tästä teknisestä veroasiasta, maksuihin liittyvästä asiasta, silloin vielä tietoa eikä havaintoa, niin sen takia se jäi tänne vähän jälkikäteen ratkaistavaksi, Eloranta sanoi.

Keskusjärjestöjen välillä asia on todettu, mutta sen tarkemmin sitä ei ole Elorannan mukaan käyty läpi.

Eloranta kertoi, että SAK:lla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia ryhtyä toimenpiteisiin asian tiimoilta.

Kunta-alan työntekijäliitot ovat uhanneet kaataa koko kilpailukykysopimuksen, jos hallitus ei poista ensi vuoden budjettiesityksestä kuntien talouteen kohdistuvia lisäleikkauksia. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lännen Media.

Korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön osalta kiky-sopimuksen vastaisina pidetyt säästöt veisivät tulevana vuonna noin 30 miljoonaa euroa. Summa kasvaisi vuoteen 2020 mennessä.

Sivistystyöantajat ovat jo allekirjoittaneet kilpailukykysopimuksen.

STT:n tietojen mukaan hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä tietoa kilpailukykysopimuksen kattavuudesta. Hallitus ei aio tehdä päätöstä tuloveron kevennyksistä ennen kuin on varmistunut, että myös kunta-ala on mukana sopimuksessa.

STT-tieto hallituksen odotuksesta lisätty jutun loppuun klo 17.50.

PAMin Selin näkee Guggenheimissa potentiaalia – “Olisi tarvittava elvytystoimenpide”

Kuva: Lehtikuva
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin edellyttää matkailuelinkeinon kasvun ja työllisyyden tukemista. Yhtenä esimerkkinä Selin nostaa esille Guggenheimin museon, jonka arvioidaan tukevan Suomen tunnettuutta matkailukohteena.

Selvitysten mukaan Guggenheim lisää Helsingin ja koko Suomen vetovoimaa matkailukohteena. Museon avulla voitaneen vauhdittaa myös stop over -matkailun kehitystä ja Guggenheimilla on arvioitu olevan positiivinen vaikutus myös Helsingin museotarjontaan.

– Matkailuelinkeinon kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä on Suomessa edistettävä. Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta, Selin korostaa.

– Onneksi yksityisen sektorin toimijat ovat innostuneet hankkeesta ja museon kaksikymmenvuotinen lisenssimaksu on jo lähes kasassa. Yksityisesti rahoitetun lisenssimaksun lisäksi odotamme kuitenkin panostuksia myös rakennusaikaisiin investointikuluihin, koska kyseessä on tunnettu brändi ja kansainvälinen toimija, hän toteaa.

Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta.

Selin huomauttaa, että Guggenheimin rakennusajan työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin tuhat henkilötyövuotta.

– Laskelmien perusteella museon rakentaminen olisi tarvittava elvytystoimenpide, joiden merkitystä talouskasvun pohjana useat asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet. Jos valtio ja Helsingin kaupunki omistaisivat rakennuksen, heillä olisi myös tarvittaessa mahdollisuus pohtia rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailutilaston mukaan matkailun kokonaiskysyntä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja se muodostaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Matkailuala on lisäksi työvoimavaltainen ala, Selin muistuttaa, ja työllisten määrä on kysynnän vaihteluista huolimatta jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2014 matkailualan työllisten lukumäärä on noin 139 200 henkilöä, vuokratyövoima pois lukien.

– Vaikka matkailu on parhaimmillaan teollisuuteen verrattava toimiala, sitä ei edelleenkään mielletä sellaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomeen on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja matkailutulon kasvattaminen on tähän yksi vastaus, Selin sanoo.

1466 konkurssia vireille alkuvuonna — koskivat aiempaa suurempaa henkilömäärää

Konkurssien määrä väheni tammi-heinäkuussa 6,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Alkuvuonna pantiin vireille yhteensä 1 466 konkurssia, mikä on 107 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Konkurssit koskettivat kuitenkin aikaisempaa isompaa määrää yritysten henkilökuntaa. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 8 033, mikä on 1 418 ihmistä ja yli 21 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Konkurssien määrä väheni esimerkiksi teollisuuden, kaivostoiminnan, rakentamisen ja kaupan alalla.

Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden toimialalla. Ala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalatalouden alalla.

AVAINSANAT