Suomen talous on rynnistänyt nopeaan kasvuun koronakuopasta. Hyviä talouslukuja kuitenkin tulkitaan hyvinkin eri tavoin niin puolueissa kuin työmarkkinoilla. Esimerkiksi teollisuuden työnantajien voi olla vaikea tarjota neuvottelupöydässä palkankorotusten nollalinjaa, kun vienti vetää hyvin.

Tosin jonkin verran talousluvuissa on mukana myös hypetystä. Esimerkistä käy Nokia, joka on suomalaisille edelleen henkisesti tärkeä yhtiö, kuin vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus.

Kun Nokia kertoi pari viikkoa sitten hyvästä tuloksestaan, alkoi yrityksen hehkutus mediassa. Toki tulos olikin hyvä kun sitä vertaa Nokian viime vuosiin, mutta kuitenkin vasta voitollinen usean tappiollisen vuoden jälkeen. Olennainen kysymys onkin, ovatko talouden tämän hetken kasvuluvut hyviä myös tulevaisuuteen nähden.

Mäkynen ihmettelee Suomen talouslinjan kritisointia, kun tulokset ovat kuitenkin olleet hyvät. Hän viittaa muun muassa Pellervon taloustutkimuksen tuoreeseen arvioon, jonka mukaan Suomen tuotannon nousu on ollut poikkeuksellisen nopeaa, jopa nopeampaa kuin Yhdysvalloissa. Arvion mukaan Suomen talous olisi jo ylittänyt koronakriisiä edeltäneen tason. Käänne näkyy myös työllisyydessä. Esimerkiksi yritysten maksama palkkasumma kääntyi kasvuun jo huhtikuussa.

– Talouden kokonaiskuva on hyvä. Konkurssiaaltoa ei tullut ja teollisuus ei kärsinyt niin pahasti kuin pelättiin, Matias Mäkynen sanoo.

Hän myöntää, että syksyn talouskehityksessä on monta kysymysmerkkiä.

– Koronatilanteen kehittymistä on vaikea arvioida. Ja jos talous jatkaa kasvua, esimerkiksi työvoimapulasta voi tulla merkittävä pullonkaula hyvälle kehitykselle. Etenkin palvelualoilla voi olla vaikea saada koulutettuja työntekijöitä takaisin, jos he ovat korona-aikana työllistyneet mahdollisesti paremmin palkatuille aloille.

Mäkynen summaa hallituksen elvyttävän talouspolitiikan onnistuneen hyvin. Samaan ovat päätyneet monet talousasiantuntijat. Hän ihmetteleekin kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon talouskritiikkiä.

Orpo on todennut SDP:n siirtyneen talousratkaisuissa kauas vasemmalle. Mäkynen näkee tilanteen päinvastoin. Hänestä SDP on pysynyt paikallaan, mutta kokoomus siirtynyt perusuomalaisten pelosta kauas oikealle. Hänen mielestään kokoomuksessa on vain vähän jäljellä sen enempää sivistyspuoluetta kuin yritys­myönteisyyttä.

– Mitä kokoomus tarjoaa yrityksille? Vain veronalennuksia, mutta ei mitään konkretiaa. Se on nostanut elinkeinopolitiikassa kädet pystyyn. Edellisessä hallituksessa kokoomus vielä pelasti yrityksiä julkisella tuella, mutta nyt tuomitsee yritysten tukemisen. Korona-aikana valtion tuki on ollut monen yrityksen pelastus, Mäkynen muistuttaa.

Mäkynen sanoo kokoomuksen tarjoavan aina samoja lääkkeitä, on kyse sitten taantumasta tai talouden nousukaudesta: julkisen sektorin leikkauksia, paikallista sopimista, työttömyysturvan heikentämistä, hyvätuloisten veron­alennuksia…

– Erikoisia vaateita etenkin tässä tilanteessa, kun vaikkapa työllisyys kohenee ja palkkasumma kasvaa. Valtiovarainministeriökään ei näe järkeä veron­alennuksissa. Väitän Suomen talouspolitiikan edustavan monella mittarilla nyt kansainvälistä valtavirtaa.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainán mielestä talouskeskustelussa on väännetty siitä, kuinka elvyttävä talouspolitiikka sopii kasvuvaiheeseen. Lainán mielestä vielä ei ole aika unohtaa velkaelvytykseen pohjautuvan talouspolitiikan isän John Maynard Keynesin oppeja.

Lainán mielestä nyt käytävässä suomalaisessa talouskeskustelussa oikeasta finanssipolitiikasta välillä sekoitetaan nousukausi ja korkeasuhdanne. Lainá muistuttaa, että hyvistä talousluvuista huolimatta Suomessa eletään vielä nousukautta, eikä tuotannon taso ei ole saavuttanut potentiaalista tasoaan eli vaarana ei ole vielä talouden ylikuumeneminen ja kustannusten nousun karkaaminen. Hän kehuukin hallituksen nykyistä talouspolitiikkaa. Hän kuvaa sitä ”löysän elvyttäväksi”.

– Nykytilanteessa vaarana on, että talouspolitiikkaa voidaan kiristää liikaa. Se osaltaan hidastaisi kasvua. Itse näen, että syksyn budjettiriihessä ei vielä ole aika finanssipolitiikan kiristämiselle. Ja pitää huomioida, että jo nyt tehtyjen suunnitelmien mukaan elvytys vähenee vuosi vuodelta. Jo vuonna 2024 finanssipolitiikka on taloutta kiristävää, Lainá muistuttaa.

Lue koko juttu Demokraatin aikakauslehdestä 14/21.