Helsingin Sanomat on uutisoinut, miten leikkaukset ovat uhka myös suomenhevospopulaation elinvoimalle. Näin tilanne nähdään ainakin suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallisessa keskusjärjestössä Suomen Hippos ry:ssä.

– Jos rahoitus romahdutetaan näin voimakkaasti kertaleikkauksena, se vaikuttaa merkittävästi suomenhevosen ja koko hevoselinkeinon toimintaan, Hippoksen toimitusjohtajan Minna Mäenpää arvioi lehdelle.

”Hevostalouden toimintaedellytykset varmistetaan. Suomenhevosen asema kansallis­rotuna turvataan”, lukee hallitusohjelmassa, joten tällä perusteella leikkaus on vahvassa ristiriidassa Orpon hallitusohjelman kanssa.

Esimerkiksi viime vaalikaudella Meri halusi varsarahan takaisin suomenhevosten kasvattajille perustellen tätä suomenhevoskannan pienenemisellä ja sukulinjojen kaventumisella.

Meri toteaa Demokraatille, että jo pitkään suomenhevosen monipuolinen sukujakauma on ollut uhattuna ja muistuttaa myös varsaraha-aloitteestaan.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että hallitus on saattamassa suomenhevosia pulaan.

Hyväksytkö tällaiset 14,5 miljoonan leikkaukset hevosalalle?

– Siellä on nyt neuvottelut kesken niin minä en ota nyt kantaa. Minä toivon, että siinä päästäisiin järkevään lopputulokseen. Toki minä toivon, että suomenhevonen saa sen ansaitseman tuen ja niiden kasvattajat. Mutta minä en nyt tähän ota kesken neuvottelujen tämän tarkempaa kantaa, Meri vastaa.

HÄN toteaa, ettei suomenhevosten tilanne ole pelkästään tästä leikkauksesta kiinni.

– Tämä on siis vuosien jatkumo. Eihän tälle asialle ole riittävästi tehty vuosien saatossa, koska hevosen kasvattaminen ja sukulinjojen ylläpitäminen, eihän se ole yhden vuoden asia vaan pitkä. Suvun pitää olla tarpeeksi monipuolinen, ettei se tule liian kapeaksi.

Hallitus leikkaa monesta muustakin asiasta, vaikkapa ihmisten sosiaaliturvasta. Meri ei kuitenkaan ala priorisoimaan leikkauksia tai määrittelemään esimerkiksi järjestystä sille, kuinka merkittävä hevosalan leikkaus olisi tärkeysjärjestyksessä. Hän pitää hevosalan tukemista tärkeänä, mutta sanoo, että ”on etusijajärjestyksessä paljon muitakin asioita”.

– On terveydenhuoltoa, oikeudenhoitoa, rajaturvallisuutta. Ihmettelisin, jos joku pystyisi ihan yhdestä sataan laittamaan ihan suoraan tärkeysjärjestykseen. Toki tämä on minulle tärkeä, mutta minä ymmärrän, että kaikkialla joudutaan hakemaan sopeutuksia. Mutta katsotaan nyt, mikä se tulos sitten on. Tämähän on nyt ollut siis valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön esitys. Siitähän neuvotellaan siellä tällä hetkellä. Siis eihän kukaan ole väittänytkään, että kiva tilanne on. Mutta kyllä tämä olisi ollut semmoinen asia, joka olisi pitänyt ottaa jo vähän aikaisemminkin käsittelyyn, Meri pohtii.

Kenen toimesta?

– Kaikkien hallituspuolueiden jo vuosikausia. Taisi olla viime kaudella vai tällä kaudella, kun tuli lopulta se vapaaehtoinen suomenhevosen liputuspäivä. Eihän me olla muistettu sitä hevosta juhlia, mehän olemme huolestuneet aina silloin vain, kun se leikkaus on kohdallaan.

PARI viikkoa sitten myös eduskunnan hevosystäväinseuran, johon Merikin on kuulunut, puheenjohtaja Hilkka Kemppi otti kantaa hevosalan jättileikkauksiin.

Keskustan kansanedustaja Kemppi sanoi olevansa tyrmistynyt leikkauksen mittakaavasta.

– Erityisen huolissani olen uhasta, joka kohdistuu elintärkeään työhön suomenhevosten kannan palauttamista elinvoimaiseksi. Hallitusohjelmassa on hienoja tavoitteita suomenhevosen aseman ja hevostalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi, mutta tämä leikkaus on täysin ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Suomenhevosen varsamäärä on tippunut reilusti alle tuhannen varsan vuodessa, joka on katastrofi elinvoimaisen jalostustoiminnan kannalta, Kemppi totesi tiedotteessaan.