Poliittisia päätöksiä voi olla hallituksen pöydällä keväällä ennen vaaleja, STT:lle arvioidaan.

- On hyvin mahdollista, että niitä (hakemuksia) tulee tuossa talven, kevättalven aikana, sanoo myös neuvotteleva virkamies Riikka Pitkänen puolustusministeriöstä.

Suomi ja Ruotsi tiukensivat linjaansa vuoden 2019 syksyllä, kun ne EU-rintamassa päättivät olla myöntämättä Turkkiin uusia asevientilupia Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan. Sen jälkeen on hylätty kaksi Turkkia koskevaa vientilupahakemusta.

Ruotsi salli aseviennin Turkkiin syyskuun lopussa. Ruotsin sotilastarvikkeiden vientiä arvioivan viranomaisen (ISP) mukaan esimerkiksi elektroniikan, ohjelmistojen tai teknisen tuen toimittamiselle Turkkiin ei ole esteitä.

Suomessa ei ole Pitkäsen mukaan kategorista linjausta siitä, mitä voi viedä ja mitä ei.

- Se katsotaan aina tapauskohtaisesti, kuka on vastaanottaja, millainen tuote ja mikä tuotteen loppukäyttö on. Siinä arvioidaan kokonaisuutta, mitä ollaan viemässä ja kenelle.

Nato-jäsenyys huomioidaan jatkossa osana lupaprosessia, mutta se ei Pitkäsen mukaan ainakaan näillä näkymin muuta lainsäädäntöä.

- Edelleen noudatamme tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Se koskee kaikkea puolustustarvikevientiä.

Vientilupien ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan tekee ulkoministeriö.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Kaikkonen (kesk.) on kertonut informoineensa myös Turkin kollegaansa siitä, että joitakin vientilupia voidaan Turkkiin myöntää.

- Toki myös on sanottava ääneen, että meidän on Turkkiin pikkuhiljaa pystyttävä suhtautumaan niin, että siitä on tulossa meidän liittolainen. Tämäkin asia huomioidaan jatkossa tässä meidän kokonaisharkinnassa, hän sanoi Ylen aamutelevisiossa hiljattain.

Suomen linja asevientiin muuttui tiukemmaksi jo Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden loppupuolella vuonna 2018. Tuolloin hallitus päätti lopettaa uusien asevientilupien myöntämisen Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin Jemenin sodan takia.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi ei vie puolustustarvikkeita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

Turkki teki Syyrian ja Irakin kurdialueille ilmaiskuja marraskuun loppupuolella, ja maan on viime aikoina arvioitu suunnittelevan jälleen maahyökkäystä Syyriaan.

Suomesta on myös myönnetty vientilupia muun muassa Arabiemiraatteihin ja Qatariin Marinin hallituksen aikana.

Vuonna 2019 yksi vientilupa myönnettiin Saudi-Arabiaan. Se koski Pitkäsen mukaan kemiallisista aineista saastuneiden esineiden käsittelemiseen tarkoitettuja puhdistusvälineitä, jotka myös on luokiteltu puolustustarvikkeisiin.

Puolustustarvikeluettelo sisältää muutakin kuin puhtaasti aseita, muun muassa viestintäteknologiaa, suojausvarusteita ja erilaisia kemiallisia sekä biologisia aineita.

VUONNA 2020 Sisu Akselien ja Katsan saamat vientiluvat Arabiemiraatteihin koskivat akselisto- ja vaihdesettejä sekä niiden varaosia tai huoltoa.

Kaikkonen sanoi tuolloin lupien koskevan komponentteja, joita ei itsessään ole mahdollista käyttää kansalliseen sortotoimintaan tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakaviin loukkauksiin.

- Ulkoministeriö vastaa ulko- ja turvallisuuspoliittisista arvioista, joten siihen en voi kauhean syvälle mennä. Qatariin tai Arabiemiraatteihin ei ole voimassa asevientikieltoa, joten niiden kohdalla ja joka tapauksessa aina noudatetaan tapauskohtaista harkintaa, sanoo Pitkänen puolustusministeriöstä.

Hänen mukaansa suomalaisen puolustusteollisuuden vienti keskittyy vientivalvontaviranomaisen näkökulmasta hyvin paljon komponenttivienteihin.

- Toki meillä on esimerkiksi Patria, joka toimittaa isompia järjestelmiä. Joten, jos se jonkin kaupan saa solmittua, se näkyy tilastoissa heti merkittävänä vientinä. On mahdollista, että yksi vientilupa voi olla lähes puolet koko myönnettyjen vientilupien arvosta yhdeltä vuodelta.

Tänä vuonna 14. joulukuuta mennessä on hylätty yksi vientilupahakemus. Se koski Patrian ajoneuvo- ja varaosavientiä Filippiineille.

SUOMI on myöntänyt tämän vuoden toukokuussa vientiluvan Turkkiin. Kyseessä olivat Patrian panssaroitujen pyöräajoneuvojen teknologia ja piirustukset.

- Emme ole myyneet sinne järjestelmiä, mutta alihankintajärjestelyjä on tehty. Puolustustarvikkeiden tekeminen on hyvin paljon sitä, että ostetaan komponentteja ja materiaalia alihankintana eri puolilta, sanoo Patrian Global-divisioonasta vastaava Jukka Holkeri.

Myös osien ja komponenttien siirtelyyn tarvitaan lupia.

Patria ei Holkerin mukaan odota tällä hetkellä vientilupaa Turkkiin, eikä vuoden 2019 linjauksen jälkeen ole evätty yhtiön hakemuksia, koska se ei ole niitä jättänytkään.

- Ilmapiiri on ollut sellainen, että ei oikein kannattaisi mennä myymään, kun ei menisi hakemukset läpi. Olemme suunnanneet panostukset muualle.

Hänen mukaansa pikkuhiljaa myös Patriassa on alettu katsella, mitä Turkille kannattaisi lähteä myymään, jos suhtautuminen asevientiin sinne Nato-jäsenyyden myötä muuttuu. Mahdollisia vientituotteita voisivat olla esimerkiksi erilaiset sensorijärjestelmät, vedenalaisvalvontateknologia ja miinanraivausteknologia.

- Kaikki myynti tapahtuu sen mukaan, mikä on Suomen etu loppuviimeksi. Mutta jos puolustusministeriö ja ulkoministeriö ovat sitä mieltä, että Turkki on ihan ok ja sinne saa myydä mitä tahansa, niin sitten lähdetään siltä pohjalta eteenpäin.

Holkeri huomauttaa, että Turkilla on oma varsin iso puolustusteollisuus.

- He kilpailevat meitä vastaan esimerkiksi panssaroiduissa pyöräajoneuvoissa.

PATRIAN Holkeri toivoo Suomelta pitkäjänteisempää linjaa aseiden vientipolitiikassa. Esimerkiksi uusien vientilupien kieltäminen Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan on teollisuuden näkökulmasta hänen mielestään ongelmallinen. Molempiin maihin on aikanaan myyty luvan kanssa järjestelmiä, mutta varaosia ei ole pystytty enää toimittamaan, koska niihinkin tarvitaan luvat.

- On meidän kannalta hankalaa, jos ensin annetaan lupa myydä, mutta sitten ei anneta lupaa myydä varaosia. Suomen ja teollisuuden uskottavuus luotettavana toimijana on silloin hiukan kyseenalainen.

Hänen mielestään vientilupia ei ole annettu sinänsä ymmärrettävistä syistä, kun maailmantilanne on muuttunut.

- Toki mennään aina sääntöjen mukaan, mutta meidän toive olisi jatkuvuus. Pitkät linjat olisivat suotavia sekä Suomen imagon kannalta että ylipäänsä teollisuuden investointien kannalta.

- Totta kai jos tulee joitain YK:n tai EU:n sanktioita se on eri juttu.

Holkerin mukaan esimerkiksi Arabiemiraatteihin on myönnetty vientilupia ajoneuvojen komponenteille, joita paikallinen teollisuus käyttää rakentaakseen Patrian kanssa kilpailevia ajoneuvoja.

- Ne ovat periaatteessa samanlaisia osia kuin mitä me myisimme varaosina, jos saisimme luvat.

Sanna Nikula / STT