Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on myös syventynyt. Työttömyysjaksot eivät jää enää noin vuoden mittaisiksi. Vähintään kaksi vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on lisääntynyt ja heitä on jo noin tuhat. Enemmistö nuorista pitkäaikaistyöttömistä on miehiä.

– Ilmiö on huolestuttava, niin näiden nuorten kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Suomella ei ole tähän varaa, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö varoittaa.

Sirviö sanoo työvoimapalveluiden epäonnistuneen nuorten työllisyystoimissa. Hän on huolissaan, että työvoimapalveluihin kohdistuvat säästötoimet heikentävät tilannetta vielä lisää.

– Nyt tarvitaan luovuutta ja uusvanhoja keinoja. Pitäisikö esimerkiksi lisätä palkkatuen velvottavuutta, ettei työllisyys katkea palkkatukijakson jälkeen? Palkkatukea voitaisiin uudistaa esimerkiksi siten, että sen avulla pystyttäisiin aidosti luomaan siirtymiä palkkatuetusta lyhytaikaisesti työstä pidempiin työsuhteisiin.

OIKEUS työhön on turvattu perustuslaissa. Sirviön mielestä pitkäaikaistyöttömyyden kehitys kuitenkin kyseenalaistaa, onko näin myös käytännössä.

– Aiemmat nuorten työllisyyden edistämisen toimet, kuten nuorisotakuu, eivät selvästikään ole onnistuneet edistämään pitkäaikaistyöttömien nuorten työllisyyttä.

– Työ on oikeus -ajattelua täytyy vahvistaa. Sitä vahvistaisi esimerkiksi nuorisotakuun uudistaminen tai uusi työtakuu pitkäaikaistyöttömille nuorille. Samalla tulisi harkita aiempaa laveammalla tehtävällä toimivaa työllistämisen valtionyhtiötä, niin sanottua Työkanava 2.0, Sirviö ehdottaa.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja sen ratkaisuja käsiteltiin STTK:n uudessa Policy Briefissä tänään.