Politiikka
27.5.2025 08:59 ・ Päivitetty: 27.5.2025 10:10
Suomi ja useat EU-maat: Unkarin on muutettava sateenkaarivähemmistöjä syrjiviä linjauksiaan – komission on toimittava, jos näin ei tapahdu
Suomi ja joukko muita EU-maita vaatii, että Unkari muuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevia linjauksiaan.
Hollannin aloitteesta tehtyyn kannanottoon on osallistunut 17 maata. Maat kertovat olevansa huolissaan Unkarin viimeaikaisista lainsäädännön muutoksista, joissa esimerkiksi Pride-kulkueeseen osallistuville voidaan määrätä sakkoja.
Jäsenmaat vaativat EU-komissiota ottamaan käyttöön kaikki käytössä olevat työkalut, jos Unkari ei muuta toimintaansa.
- Ihmisoikeuksien ja ihmisten perusvapauksien – mukaan lukien HLBTIQ+ -henkilöt – kunnioittaminen on olennainen osa eurooppalaiseen perheeseen kuulumista, yhteislausumassa todetaan.
UNKARIN parlamentti hyväksyi aiemmin keväällä lain, joka kieltää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen julkiset tapahtumat. Lakimuutos asettaa siten uhan alle muun muassa maan pääkaupungissa Budapestissä järjestettävän Pride-kulkueen, johon osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä.
Hyväksytyn lain perusteella Pride-marssiin osallistujia uhkaa jopa 500 euron sakko. Tapahtumien järjestäjiä voidaan taas tuomita jopa vuodeksi vankeuteen.
Poliisilla on myös lupa käyttää kasvojentunnistusteknologiaa ihmisten tunnistamiseksi.
Olemme tienristeyksessä.
EU-MAIDEN eurooppaministerit kokoontuvat tiistaina Brysseliin, jossa on tarkoitus järjestää Unkarin kuuleminen EU:n arvojen kunnioittamisesta. Kokouksessa ei kuitenkaan tehdä vielä sen asiasisältöä koskevia päätöksiä.
Brysselin diplomaattien parissa on viime aikoina esitetty vaatimuksia siitä, että Unkaria vastaan tulisi ottaa käyttöön kovempia toimenpiteitä, sillä maan toiminta on kiristänyt EU:ssa hermoja jo pitkään.
Toimenpiteisiin lukeutuu niin sanottu artikla 7, joka mahdollistaisi äänioikeuden viemisen maalta, joka rikkoo EU:n perusarvoja.
Politico–lehden mukaan tällä hetkellä jo 19 jäsenmaata tukee etenemistä artikla 7:n osalta. Siihen ryhtyminen vaatisi vielä kolmen muun jäsenmaan tuen.
- Seitsemän vuoden kuulemisten ja seitsemän kuulemisen jälkeen olemme tienristeyksessä, kuvasi Ruotsin eurooppaministeri Jessica Rosencrantz lehdelle.
Unkarilta on jäädytettynä yhä EU-tukia arviolta noin 18 miljardia euroa, kertoi EU:n demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaava komissaari Michael McGrath Politicolle.
Haastattelussa hän väläytti, että Unkari voisi menettää tätäkin enemmän EU-varoja.
- Tarkastelemme asiaa nyt monivuotisen rahoituskehyksen kontekstissa – miten voimme rakentaa vahvemman linkin oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n rahoituksen välillä, hän sanoi.
Monivuotisella rahoituskehyksellä tarkoitetaan EU:n pitkän aikavälin budjettia, joka sovitaan aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan.
OIKEUSVALTIOPERIAATTEEN rikkomisen ja vähemmistöjen oikeuksien rajoittamisen lisäksi Unkari on viime kuukausina uhannut toistuvasti estää Venäjään kohdistuvien pakotteiden jatkon.
STT:n tietojen mukaan EU:n sisällä onkin valmisteltu kulissien takana toimenpiteitä, joilla pakotteiden jatko voitaisiin turvata, vaikka Unkari ei asiaan suostuisi.
Uutista täydennetty klo 13.10: päivitetty kannanottoon osallistuneiden maiden määrä tuoreella tiedolla ja lisätty komissaari McGrathin kommentit.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.