Politiikka
14.10.2021 04:03 ・ Päivitetty: 14.10.2021 04:03
Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi – yleiskokous päättää asiasta tänään
YK:n yleiskokous päättää tänään, tuleeko Suomesta ihmisoikeusneuvoston jäsen kaudelle 2022-2024. Vuonna 2006 perustettu ihmisoikeusneuvosto on YK:n keskeisin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Neuvostossa on 47 jäsentä, jotka valitaan maaryhmittäin kolmen vuoden kausille.
Suomi oli ihmisoikeusneuvoston jäsen vuosina 2006-2007. Tällä hetkellä Suomi on neuvostossa tarkkailijana. Suomen valinta on hyvin todennäköinen, sillä länsimaiden maaryhmässä on paikkoja jaossa kolme, yhtä paljon kuin hakijoitakin. Ulkoministeriön mukaan Suomen tavoitteena on neuvoston jäsenenä edistää muun muassa naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Neuvosto nostaa esille ihmisoikeusloukkauksia
Ihmisoikeusneuvoston keskeinen tehtävä on nostaa esille ja dokumentoida ihmisoikeusloukkauksia. Virkaa tekevä ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmasta kertoo, että niin sanottu naming and shaming eli ihmisoikeuksien loukkaajan nimeäminen julkisesti on neuvoston tärkein työkalu.
– Neuvoston vahvin ase on, että todetaan ihmisoikeusloukkaajaksi. Ei mikään maa halua joutua tällaisen julkisen arvostelun kohteeksi, Creutz sanoo.
Sen lisäksi, että neuvosto seuraa teemoittain esimerkiksi naisten oikeuksia tai kidutuksen vastaista työtä, se tekee YK:n jäsenvaltioille ihmisoikeuksien yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun. Siinä valtiot esittävät kysymyksiä ja antavat suosituksia tarkasteltavana olevalle valtiolle. Myös kansalaisyhteiskunta on tässä prosessissa mukana.
Creutz toivoo, että Suomi uskaltaisi ottaa johtajuutta, mikäli se valitaan neuvoston jäseneksi.
- Esimerkiksi, että Suomi uskaltaisi lähteä vetämään lausuntoja, joissa kritisoidaan tiettyjä maita. Se temaattinen fokushan realisoituu näissä maakohtaisissa tilanteissa, kuten Afganistanissa, jossa naisten oikeudet tulevat olemaan ajankohtainen asia monta vuotta.
Neuvostossa vedetään myös kotiin päin
Kuten kaikkien YK:n elinten, myös ihmisoikeusneuvoston toiminta on politikointia. Kaikki YK:n jäsenmaat saavat osallistua neuvoston kokouksiin, mutta ainoastaan neuvoston jäsenet saavat äänestää päätöksistä. Jäseninä on paljon maita, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia tai niitä syytetään lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista. Tällaiset maat pitävät Creutzin mukaan usein yhtä.
- Monet maat, jotka istuvat siellä, tekevät itsekin ihmisoikeusloukkauksia. Se on osa neuvoston saamaa kritiikkiä. Nämä maat voivat siellä olleessaan vaikuttaa siihen, ettei heidän tekemiinsä loukkauksiin puututtaisi. Ihmisoikeusmyönteiset maat pitävät usein yhtä rintamaa ja tietty joukko maita pitää omaa rintamaa, Creutz sanoo.
Tälläkin hetkellä neuvostossa istuu maita, kuten Eritrea, Libya, Filippiinit ja Kiina.
- Kiina on viime aikoina pyrkinyt olemaan yhä aktiivisempi neuvostossa ja saamaan muita maita oman ajattelunsa taakse. Ajatuksena on esimerkiksi, etteivät muut puutu toisten maiden sisäisiin asioihin. Kiina haluaa pois tästä naming and shaming -toimintatavasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.