Kotimaa
28.9.2020 11:42 ・ Päivitetty: 28.9.2020 11:42
Suomi, Ruotsi ja Viro arvioivat yhdessä uuden dokumentin väitteet Estonian uppoamisesta
Suomen, Ruotsin ja Viron ulkoministerit ovat julkaisseet lausunnon, jonka mukaan maat yhteisesti arvioivat uudessa dokumentissa esitetyt väitteet autolautta Estonian uppoamisesta.
Tv-yhtiö Discoveryn suoratoistopalvelu Dplayssä näytettävässä viisiosaisessa dokumenttisarjassa esitetään uusia väitteitä päivälleen 26 vuotta sitten uponneen Estonian uppoamisen syistä. Dokumenttisarjassa esitetään tietoja, joiden mukaan aluksen kyljessä olisi ollut suuri reikä, korkeudeltaan neljä metriä. Aiemmin reikä olisi ollut osittain merenpohjan peitossa, kirjoittaa ruotsalaislehti Aftonbladet.
– Reiän merkitystä uppoamiseen ei voi sulkea pois, meritekniikan professori Jörgen Amdahl sanoo Aftonbladetin mukaan.
Aluksen runko liikkunut uppoamisen jälkeen
Suomessa dokumentin etukäteen yksinoikeudella katsonut Iltalehti kuvailee, kuinka dokumenttia varten käytössä ollut sukellusrobotti laskeutuu aluksen luokse. Lehden mukaan näkyvyys syvyyksissä on erinomainen.
Iltalehden mukaan Estonian hylky makasi vuonna 1994 merenpohjassa 120 asteen kulmassa. Vuonna 2019 kallistuskulma oli lehden mukaan 132 astetta. Aluksen tyyrpuurin puoli, jolla se lepää merenpohjassa, on nyt enemmän esillä. Dokumentin mukaan reikä olisi laivan tyyrpuurin puoleisella kyljellä. Aluksen rungon liikkumisen selittää pehmeä savinen merenpohja.
Onnettomuutta tutkineet viranomaiset ovat aiemmin kiistäneet väitteet rungossa olleesta reiästä. Virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan Estonian uppoaminen johtui aluksen keulavisiirin irtoamisesta kovassa merenkäynnissä. Se johti veden syöksymiseen aluksen autokannelle ja lopulta laivan uppoamiseen.
Viro haluaa uuden teknisen tutkinnan
Viron pääministeri Jüri Ratas sanoo Viron yleisradion ERR:n sivuilla, että dokumentissa esitettyjen väitteiden vuoksi on tehtävä uusi vedenalainen tutkimus.
– Estonian uppoamiseen liittyvien uusien esille tulleiden seikkojen vuoksi on tehtävä uusi tekninen tutkinta. Meidän mielestämme tekniseen tutkintaan on sisällytettävä vedenalaisia tutkimuksia, ja olemme informoineet siitä Suomea ja Ruotsia, Ratas kertoi.
Rataksen mukaan uuden teknisen tutkinnan pitäisi sisältää myös merenpohjan kartoituksen ja hylyn tutkinnan. Viro voisi johtaa tutkintaa, koska Estonia oli upotessaan sen lipun alla.
Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu huomautti, ettei uusi tutkinta tarkoittaisi sitä, että vuonna 1997 valmistunut alkuperäinen tutkinta olisi vanhentunut.
– Teemme lisää päätöksiä teknisen tutkinnan perusteella, Reinsalu lisäsi.
Ratas vakuutti, että vedenalaiset tutkimukset tehtäisiin Estonian hautarauhaa kunnioittaen.
Ratas ja Reinsalu eivät ole nähneet dokumenttisarjaa, eikä ole tiedossa, paljonko uusi tutkinta maksaisi.
Estonian uppoamisessa kuoli 852 ihmistä ja pelastui 137.
STT–Ville Väänänen
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.