Politiikka
26.11.2025 15:53 ・ Päivitetty: 26.11.2025 15:53
Suomi sai paikan toiseltakin EU:n ”tarkkailuluokalta”
EU-komissio on nostanut Suomen yhdeksi maista, jonka sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu herättää huolta. Siten Suomi joutui myös toiselle EU:n ”tarkkailuluokalle”.
Kyseessä oli ensimmäisen kerta, kun komissio arvioi jäsenmaiden sosiaalista eriarvoisuutta. Komission raportin mukaan Suomi on vajonnut EU:n keskiarvon alle esimerkiksi työttömyydessä ja terveyspalveluiden riittämättömyydessä.
- Työttömyysprosentti nousi toista kertaa peräkkäin 8,4 prosenttiin viime vuonna EU-keskiarvon ollessa 5,9 prosenttia ja alleviivasi tilanteen kriittisyyttä. Nuorisotyöttömyys nousi 18,8 prosenttiin, joka oli selvästi yli EU-keskiarvon, joka oli 14,9 prosenttia, raportissa muun muassa todetaan.
Raportti on vain yksi osa laajempaa komission pakettia, jossa asetetaan talous- ja työllisyyspolitiikan painopisteet kilpailukyvyn parantamiseksi. Muut maat, joiden sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu herättää huolta, ovat Bulgaria, Kreikka, Espanja, Italia, Liettua, Latvia, Luxemburg ja Romania.
Komissio arvioi tiistaina, että Suomi on joutumassa EU:n ”tarkkailuluokalle” myös julkisen talouden velan vuoksi.
SUOMESSA ON raportin mukaan yleisesti ottaen tehokas sosiaaliturvajärjestelmä, joka tarjoaa riittävän turvan, mutta sitä uhkaavat lisääntyneet haasteet.
Erityisenä ongelmana nostetaan se, että yhä useampi suomalaisista kokee jäävänsä paitsi tarvitsemiaan terveyspalveluita. Suomalaisista 8,5 prosenttia kertoi vuonna 2024, ettei ole saanut tarvitsemaansa hoitoa. Osuudella Suomi sijoittuu EU-maiden huonoimpaan kärkeen, ja raportissa kuvataan tilannetta ”kriittiseksi”.
Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ovat olleet laskussa. Sen sijaan kiireettömän hoidon, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluiden, saatavuudessa raportoitiin puutetta.
Raportissa arvioitiin myös osaamista. Suomi suoriutuu yleisesti suhteellisen hyvin osaamisessa. Esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä jää kuitenkin edelleen alle EU-maiden keskiarvon. Perustaidot heikosti osaavien osuus kaikista nuorista on myös noussut. Sekä lukemisessa, matematiikassa että luonnontieteissä heikosti osaavia on enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
YHDEKSÄSTÄ jäsenmaasta tehdään perinpohjaisempi analyysi ensi keväänä. Sen pohjalta tehtäneen suosituksia etenemisestä. Jäsenmailla on toimivaltaa työelämäsääntelyssä tietyissä asioissa, mutta esimerkiksi sosiaaliturvassa rajatummin.
- Toki on sanottava, että Suomi on jäsenmaana sitoutunut EU:n yhteisiin sosiaalitavoitteisiin, sanoo EU-asioita seuraava kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Häggman koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö STTK:sta.
Teksti: STT / Saila Kiuttu
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.