– Sen päätteeksi Suomi kuitenkin sai parhaan mahdollisen paketin sillä rahalla, joka oli käytettävissä.

Itse hävittäjien hinnaksi tuli koko hankinnasta 4,7 miljardia. Muu osa 8,4 miljardin hinnasta on käyttökuluja. Kivisen mukaan hintaa saatiin painettua kilpailutuksen aikana paremmaksi.

-  Tarjouskilpailun aikana pyrittiin tietysti siihen, että kukin tarjoaja maksimoi meidän näkökulmasta oman tarjouksensa. Tässä kyllä onnistuttiin.

-  Myöhemmässä vaiheessa tullaan hankkimaan hävittäjille lisää aseita. Tässä vaiheessa päätettiin hankkia vain ilmataisteluohjukset. Osa kokonaissummasta käytetään kotimaassa tarvittaviin muutoksiin, joita tehdään muun muassa meidän päätukikohdissa.

Kivisen mukaan uusien koneiden käyttökustannukset saadaan pysymään kurissa ja 254 miljoonan euron vuosibudjetissa, sillä alkuvuosina 2025-2030 kulut on paketoitu hankintahintaan. Vasta vuodesta 2031 eteenpäin kulut tulevat rahoitettavaksi normaalista puolustusbudjetista.

Kustannusten suuruutta on arvioitu tarkkaan myös valtiovarainministeriön avustuksella. Lisäksi laskuissa on varauduttu siihen, että kustannukset nousevat suuremmiksi kuin mitä valmistaja Lockheed Martin lupaa.

-  Arvioiduista käyttökustannuksista on toteutettu monenlaista laskentaa, johon on lasketut sisään myös riskivaraumia. Siihen on saatu varmuus, että Puolustusvoimien resursseilla kyetään operoimaan.

Suomen päätös valita amerikkalainen monitoimihävittäjä aiheutti pettymystä muun muassa Ruotsissa, mutta Kivinen ei näe ratkaisun heikentävän Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä eikä sitä, että Ruotsi on Suomelle läheisin yhteistyökumppani.

-  Me teemme Ruotsin kanssa sellaisia asioita, mitä me emme muiden kanssa tee. Meillä on muun muassa yhteistä operatiivista suunnittelua, jota tehdään tällä hetkellä vain Ruotsin kanssa. Sotilaallisesti yhteistyön tavoite on, että meidän pitää pystyä toimimaan Ruotsin kanssa yhdessä normaalioloissa, kriisissä ja sodassa, jos poliittiset päättäjät niin päättää.

Vaikka Suomen valinta ei kohdistunut eurooppalaiseen hävittäjään, on Kivisen mukaan selvä, että Euroopan puolustusyhteistyötä kehitetään ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden teknologista pohjaa vahvistetaan.

EU:n puolustusyhteistyö tulee Kivisen arvion mukaan suuntautumaan tulevaisuudessa yhä enemmän kriisinhallintaan. Eurooppalaiset taisteluosastot eivät ole osoittautuneet toimivaksi malliksi. Lisäksi hän uskoi, että Euroopassa on tulevaisuudessa mahdollista tehdä enemmän yhteistyötä kalustehankinnoissa.

Nykyinen tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla on Kivisen mukaan sellainen, että Puolustusvoimat seuraa sitä tehostetusti. Kivinen muistutti, että Venäjän retoriikka oli kovaa myös viime keväänä.

-  Mekin teemme skenaarioita ja arvioita. On mahdollista, että sotatoimet käynnistyvät. En sano, että niin olisi tapahtumassa, mutta se on mahdollista.

Suomen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan Kivisen mukaan ole sellaista, mistä pitäisi olla välittömästi huolissaan.

-  Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

Uutista päivitetty