Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita paikkaamaan osaajapulaa, linjaavat STTK ja Arene

Määrätietoinen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen korkeakouluihin on pitkällä tähtäimellä vastaus Suomen osaajapulaan, arvioivat STTK ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.

Demokraatti

Demokraatti

– Työelämässä tapahtuvat muutokset lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee. Tarvitsemme laajan kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumista ja työllistymistä Suomeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa tiedotteessa.

Hallitus on laajentanut kansainvälisen rekrytoinnin Talent Boost -ohjelmaa opiskelijoihin ja osallistanut korkeakouluja sekä ammatillisia oppilaitoksia sen kehittämistyöhön. Ohjelman tavoitteena on luoda käytäntöjä kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseen ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille.

Nykyisin noin 5 000 ulkomaan kansalaista suorittaa vuosittain Suomessa korkeakoulututkinnon. STTK:n ja Arenen mielestä määrä pitäisi nelinkertaistaa, ja valmistuneista valtaosa tulisi saada työllistymään Suomeen.

– Suomi on kansainvälisille opiskelijoille houkutteleva kohdemaa laadukkaan koulutuksen vuoksi. Lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista suurin osa työllistyy Suomeen. Ammattikorkeakoulujen on määrätietoisesti lisättävä kansainvälisten opiskelijoiden määrää vastauksena pahenevaan osaajapulaan, Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén linjaa.

Investointi valuu Suomen kannalta hukkaan, jos opiskelija lähtee maasta valmistuttuaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen kokonaiskatsauksen (2019) mukaan työskentely opintojen aikana ja sosiaaliset verkostot lisäävät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden todennäköisyyttä jäädä Suomeen. Sen mukaan maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät vielä jälkeen suomalaistaustaisista. Lisäksi suomalaistaustaisiin verrattuna maahanmuuttajat joutuvat lähettämään monin verroin enemmän työhakemuksia saadakseen työhaastattelukutsun.

– Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat yhteiskunnan investointi, joka maksaa opiskelijan työllistyessä itsensä takaisin. Jos työllistymispolku katkeaa ja opiskelija suuntaa valmistuttuaan ulkomaille, investointi valuu Suomen kannalta hukkaan, Palola muistuttaa.

– Korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden työllistymistä jo opintojen aikana tarjoamalla tehostettuja työelämäpalveluita ja lisäämällä ulkomaisille opiskelijoille tarkoitettujen harjoittelupaikkojen tarjontaa, hän sanoo.

STTK ja Arene muistuttavat, että koulutuksen järjestäjät tarvitsevat malleja kansainvälistymiseen. Tukea kaipaavat myös yritykset, organisaatiot ja työyhteisöt.

– Valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä tukevat kaikki kontaktit työnantajiin, ja myös harjoittelujaksot ja kesätyöt. Yritykset ja muut työnantajat on otettava koulutukseen kumppaneiksi ja mentoreiksi alusta alkaen, Vidgrén painottaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE