Suomella on paikan päällä Irakissa noin 80 hengen vahvuinen osasto. Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) piti tiedotustilaisuuden valiokunnan ylimääräisen kokouksen jälkeen eduskunnassa.

Suomi ei ole vetämässä joukkoja pois Irakista.

Kanervan mukaan sellaista näkemystä puolustusvaliokunnasta ei tullut, että suomalaisia vedettäisiin pois. Myöskään ei ole tietoa, että suomalaisissa joukoissa olisi pois haluavia.

Tarvittaessa Suomi pystyisi vetämään joukkonsa Irakista Kanervan mukaan noin vuorokauden varoajalla.

Kanerva totesi tapahtumien vakavuusasteen olevan sellainen, että ylimääräinen valiokuntakokous järjestettiin. Paikalla oli 16 valiokunnan jäsentä.

– Valiokunnan yleinen henki ja arvio oli se, että tilanteen läpikäynti on perusteltua ja että tilanne jossa Suomi osana kansainvälistä yhteisöä toimii tuonkaltaisissa olosuhteissa Erbilissä lienee meidän rauhanturva- ja kriisinhallintahistoriamme kaikkein vaarallisin.

Niin kutsutussa OIR-operaatiossa on mukana yhteensä 31 maata, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat paitsi Islanti.

Suomalaiset kouluttavat Irakin turvallisuusviranomaisia kurssimuotoisesti koulutustukikohdissa eri puolilla Kurdistania ja osallistuvat koulutus- ja neuvonantotoimintaan Pohjois-Irakin lisäksi myös muualla Irakin alueella. Suomi on osallistunut operaatioon vuodesta 2015 lähtien.

Kanerva muistuttaa, että jo aiemmin operaatio on arvioitu epävakaaksi ja nopeat muutokset operaation mahdolliseksi.

Suomalaistenkin on ollut otettava sotilaallinen uhka vakavasti.

Iran iski hiljattain ohjuksilla kahteen Irakissa sijaitsevaan sotilastukikohtaan, joissa on OIR-operaation joukkoja. Tällä Iran vastasi USA:n viimeviikkoiseen iskuun, jossa kuoli Iranin vallankumouskaartin komentaja Qassem Suleimani.

Ilkka Kanervan mukaan tilanne on nyt rauhoittunut, mutta kukaan ei kykene takaamaan, miten se jatkuu.

– Koston kierre on edelleen reaalinen.

Kanervan mukaan suomalaisten tilanne on hyvin hallinnassa. Ehkä suurin ongelma on siinä, miten ihmiset Suomessa, operaatioissa olevien puolisot ja perheet kokevat sen.

Kanerva summasi, että Suomi osana kansainvälistä yhteisöä haluaa olla yhä paikan päällä Irakissa vakauttamassa tilannetta.

– Kaikki mahdollinen pitää pyrkiä tekemään jännityksen lieventämiseksi. Elämme muutoksessa yhä edelleen, mitään lopullista huojentavaa viestiä ei lopullisesti ole annettavissa.

Kanervan mukaan arviot kulkevat tällä hetkellä siihen suuntaan, että missään ei juuri tällä hetkellä halua enää Iranin ja USA:n välisen konfliktin kiihdyttämistä. Jos nimittäin näin kävisi, vaarassa olisi, että 10 vuoden työ valuisi hiekkaan Isisin vastaisessa taistelussa.

Jos ja kun tilanne on vaarallisin Suomen rauhanturvahistoriassa Demokraatti kysyi tiedotustilaisuuden Kanervalta, kuinka paineista vallitsevassa tilanteessa on tehdä päätöksiä.

– Kyllä se paine on tietysti hyvin konkreettinen. Ei tätä pidä sivuuttaa olankohautuksella. Tämä on vakava paikka ja ensisijaista on tietysti se, ettei tule uhreja, Kanerva sanoo.

Hän huomauttaa, ettei Iranin isku ollut suunnattu Suomea vastaan sinänsä.

– Sen jokainen ymmärtää, mutta kun tämä voi saada aika monentyyppisiä ilmenemismuotoja tämän tapahtuman jatkovyörytys, niin siihen pitää varautua. Sen takia tässä ei ole antaa ikään kuin liian helposti minkään yleisen optimismin vallata tilannetta. On oltava tarkkana, Kanerva toteaa Demokraatille.

Kanervan mukaan paikalla olevien omaisia on kontaktoitu.

Operaatioon liittyen esimerkiksi vakuutusturvan petraamisen tarvetta selvitellään.

– Sitä on kyllä käyty meillä läpi rauhanturvaoperaatioissa useita kertoja eikä siinä mitään jälkeenjääneisyyttä tietääkseni ole, mutta kyllä päivitys on paikallaan.

Puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) toteaa Demokraatille, että valiokunnan kokouksessa ei millään lailla ollut keskustelun alla se, lähdetäänkö OIR-operaatiosta pois vai ei. Asiasta ei keskusteltu ollenkaan, vaan kyseessä oli informatiivinen tilaisuus.

Paikalla olleet asiantuntijat, joita Mustajärvi luonnehtii ykköskaartiksi, antoivat kansanedustajan mukaan oikein hyvän tilannekatsauksen.

– Olen oppinut kyllä luottamaan, että yleensä tuo kaarti, jos jotain turvatiloissa kertoo, se pitää kyllä paikkansa.

Mustajärvi ei puhu Irakin operaation kohdalla rauhanturvaamisesta vaan kriisinhallinnasta.

Kun Suomi aikanaan päätti Irakiin menemisestä, Mustajärvi katsoi, ettei sinne olisi pitänyt lähteäkään.

– Sen jälkeen kun on lähdetty, vetäytyminen on paljon hankalampaa.

Pitäisikö suomalaisten poistua sieltä nyt vai kannatatteko jäämistä?

– Vähin mikä on niin tämä pitää laittaa kriittiseen arviointiin. Suomellahan on mahdollisuus ihan kansallisista lähtökohdista tehdä omakin päätöksensä, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Totta kai se vaatii muiden mukana olevien maiden kanssa keskusteluja perin pohjin, mutta Suomella on oikeus tehdä se päätös.

Mustajärven mukaan, jos siviiliyhteiskunnan ja hallinnon vakauttamiseksi paikan päällä ei ole edellytyksiä, silloin tulee entistä lähemmäksi kysymys, mitä Suomi siellä tekee.

Mustajärvi kyselee myös, hyväksyykö Suomi kaksoisstandardit.

– Ulkoministeri ja tasavallan presidentti tuomitsivat Iranin ohjusiskut. Mutta Suomessa ei ole tuomittu sitä, että ohjusiskuin tapettiin toisen valtion valtiollinen edustaja – joka minun käsitykseni mukaan on Iranin toiseksi merkittävin henkilö – kolmannen valtion alueella. Sitä ei ole tuominnut kukaan.

Eli käytännössä Mustajärven mielestä Suomen pitäisi tuomita myös kenraali Qassem Suleimanin surma.

– Jos ollaan johdonmukaisia, niin pitäisi.