Suomessa menettelyä on kutsuttu myös talouden tarkkailuluokaksi.

Komission syysennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on ensi vuonna 3,0 prosenttia.

Kyse on budjettikurista. EU-maiden taloussääntöjen mukaan jäsenmailla saa olla velkaa korkeintaan 60 prosenttia ja alijäämää kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

HALLITUS harkitsee huhtikuussa puoliväliriihessään, pitääkö julkista taloutta sopeuttaa lisää.

Komissio suosittelee, että EU:n neuvosto hyväksyy nettomenopolun, jonka Suomi on esittänyt keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan.

-  Olen tyytyväinen siihen, että komissio arvioi suunnitelmaamme myönteisesti. Arvion mukaan olemme sopeuttaneet julkista taloutta riittävästi ja oikeaan aikaan. Emme kuitenkaan korjaa julkista taloutta komission takia, vaan koska se on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, Purra sanoo.

Komissio toteaa, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma ensi vuodelle ei kaikilta osin noudata finanssipolitiikkaa koskevaa suositusta.

KOMISSIO tarkastelee ensi vuoden lukuja seuraavan kerran keväällä. Se arvioi liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämistä tällä perusteella keväällä 2026, kun toteumatiedot ovat käytettävissä.

Viestipalvelu X:ssä Purra kirjoittaa, että tarkkailuluokka vältettiin rimaa hipoen.

-  Alamme kyllä lähestyä pistettä, jossa menettelyn käynnistyminen on yhä lähempänä. Suomen alijäämä- ja velka-asteet ovat euroalueen korkeammassa puoliskossa.

Uutista päivitetty Purran kommenteilla klo 19.36