– Teknologian tehtävä on tukea hoitohenkilöstöä ja parantaa hoidon laatua, ei mahdollistaa henkilöstön vähentämistä jo nyt liian tiukasta vähimmäismitoituksesta, Inberg sanoo tiedotteessa.

– 0,6 on niin äärirajoille pudotettu vähimmäismitoitus, että sen alle ei voida mennä edes teknologian avulla.

Vähimmäishenkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin oli tiedotteen mukaan välttämätöntä, koska vanhustenhoidossa paljastui vakavia puutteita eikä suosituksia henkilöstömitoituksista noudatettu. Vuonna 2019 paljastui vakavia puutteita erityisesti yksityisissä hoivakodeissa.

VUODEN 2025 alussa henkilöstömitoitusta laskettiin 0,65:stä 0,6:een. Tämä vähensi ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstöä noin tuhannella työntekijällä.

– Hoitohenkilöstö on joutunut tilanteeseen, jossa työn laatu ja asiakasturvallisuus ovat joka päivä uhattuna, Inberg painottaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti kesäkuussa 2025, että suurin osa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä oli madaltanut henkilöstömitoitustaan lakimuutoksen myötä. THL:n mukaan lähelle vähimmäismitoituksen 0,6 rajaa sijoittuvia yksiköitä oli keväällä 2025 enemmän kuin vuonna 2022.

– On tärkeää muistaa, että lakisääteisen vähimmäismitoituksen täyttäminen ei yksin riitä varmistamaan hoivan laatua. Lain mukaan yksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat asiakkaiden todellista palveluntarvetta ja turvaavat laadukkaan palvelun kaikkina vuorokaudenaikoina, THL korosti tiedotteessaan.

Superin lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle todetaan viestin alalta olevan, että ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden hoidon laadukas toteuttaminen sekä asiakasturvallisuus on joka päivä uhattuna. Työntekijät väsyvät, eettinen kuorma on kasvanut ja työn mielekkyys on kadonnut.

TEKNOLOGIAN käyttöönottoa perustellaan usein sillä, että se vapauttaa aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. Samalla tavoitellaan kuitenkin kymmenien miljoonien eurojen säästöjä.

Superin mukaan aiheellisena pelkona on, että henkilöstön vähentämistä mahdollistavasta laista tulee jälleen taloudellisista syistä ajettu käskylauseke – riippumatta siitä, toteutuvatko sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain määräykset hoidon laadusta.

Teknologian käyttöön sosiaalihuollon palveluissa liittyy myös eettisiä ja itsemääräämiseen kohdistuvia ongelmia. Super korostaa, että asiakkaan perusoikeuksien toteutumattomuutta ei voida perustella taloudellisilla säästöillä.

– Teknologia ei saa olla keppihevonen henkilöstön vähentämiselle, vaan sen tulee olla hoitotyön tukena. Ei korvaajana, Inberg muistuttaa.