Ilta-Sanomissa tiistaina ja keskiviikkona esiintyneet kolarilaiset hoitajat Maaret Rantapeltonen,67 ja Minna Heiskanen, 45 arvostelivat mm. hoitajien työtapoja, tupakanpolttoa, sosiaalisessa mediassa roikkumista ja liian laitosmaista hoitoa kireine aikatauluineen.

– Vastakkainasettelu ja hoitajien syyllistäminen on lyhytnäköistä eikä tuo parannusta tilanteeseen, jossa ongelmat johtuvat pääosin huonosta johtamisesta ja organisaatiokulttuurista sekä ennen kaikkea liian vähäisestä henkilöstömäärästä, Paavola sanoo.

Paavola peräänkuuluttaa hoitajilta kollegiaalisuutta ja solidaarisuutta tilanteessa, jossa päättäjien taholta halutaan laskea hoidon laatua entisestään.

– Paikoissa, joissa on ongelmia, hoitajat ovat pakotettuja tähän tilanteeseen. Kun hoitajalla ei kiireen vuoksi ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisi ja osaisi, se aiheuttaa hoitajille valtavaa eettistä kuormitusta. SuPerin kyselyyn vastanneista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa, Paavola painottaa.

Samalla määrällä henkilökuntaa pyritään selviytymään huomattavasti kasvaneesta työmäärästä. Hoitotyön lisäksi hoitajilla on useita muita työtehtäviä vuoron aikana. Tukipalvelutyöntekijöitä on vähennetty, jolloin hoitajien tehtäväksi on tullut mm. siivous ja pyykinpesu. Iso osa hoitajien työstä myös tapahtuu tietokoneilla. Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä, joka varmistaa tiedonkulun työntekijöiden välillä. Jokaisen asiakkaan, joita voi yhdellä hoitajalla laitoshoidossa olla aamu- tai iltavuorossa 5-10, hoito täytyy kirjata vuoron aikana. Näiden tehtävien laiminlyöminen vaarantaisi potilasturvallisuuden.

– Ilta-Sanomissa haastatellun kahden hoitajan kokemukset on otettava vakavasti, mutta ne perustuvat niin pieneen otokseen, ettei sen perusteella voi mustamaalata kaikkia hoitajia, joista suurin osa tahtoo tehdä työnsä hyvin päivittäin. On pidettävä mielessä, että hoitajillakin on oikeus lepotaukoihin, jotka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla, mikäli niitä ylipäänsä ehtii pitämään. Ylimääräiset tauot ja sosiaaliseen mediaan työajan käyttäminen ovat huonoja tapoja, joihin voidaan ja pitää puuttua johdon puolelta. Johdon tehtävä on myös taata työntekijöilleen olosuhteet, joissa työ voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Paavola sanoo.

– Säästöpaineissa toivoisi valtiovallalta ja työnantajilta julkituloa hoitotyön laadun laskemisesta. Olisi rehellistä todeta, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista antaa yhtä laadukasta hoitoa kuin kymmenen vuotta sitten.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että asia on nostettu esille. Toivomme aiheesta rakentavaa keskustelua, johon myös päättäjät ja työnantajat saavat mieluusti osallistua ja siten osoittaa ottavansa vastuuta maamme vanhuksista, Paavola sanoo.