Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Ulkomaat

24.8.2024 13:31 ・ Päivitetty: 24.8.2024 14:58

Susanna Turusen USA-analyysi: Näin syvä kuilu Harrisin ja Trumpin tavoitteissa jo nyt on

Lehtikuva / AFP

Demokraattien puoluekokouksen linjaukset osoittavat, miten suureksi Kamala Harrisin ja Donald Trumpin poliittisten tavoitteiden välinen ero on kasvanut. Äänestäjien kannalta jakolinjat syvenevät entisestään, kokousta seurannut ulkomaantoimittaja Susanna Turunen kirjoittaa.

Susanna Turunen

Yhdysvaltain modernin ajan poliittisen historian ehkä merkittävin kuukausi päättyi tällä viikolla, kun demokraattien varapresidentti Kamala Harris (s. 1964) otti virallisesti vastaan presidenttiehdokkuutensa ja piti linjapuheensa Chicagossa puoluekokouksessa.

-Tiedän kenen riveissä seison, kun vastakkain ovat demokratia ja tyrannia. Ja tiedän mille puolelle Yhdysvallat kuuluu, Harris julisti. Harris puhui United Centerissä täyteen ahdetulla areenalla koripallojoukkue Chicago Bullsin ja jääkiekkojoukkue Chicago Blackhawksin kotiareenalla.

Ilmassa oli intoa, iloa ja energiaa. Vasta kuukautta aiemmin demokraatit olivat valmistautuneet täydelliseen tappioon ja nöyryytykseen presidentti Joe Bidenin johdolla.

Kun Biden (s. 1942) vetäytyi presidenttikisasta 21. heinäkuuta, jotain odottamatonta tapahtui. Demokraateissa alkoi kertarysäyksellä pitkään kaivattu nuorennusleikkaus, joka näkyy nyt erityisesti nuorten ja naisten paluuna demokraattien leiriin.

Yhtäkkiä republikaaniehdokas Donald Trump (s. 1946) näyttää vanhalta ja väsyneeltä, puheet menneen toisinnolta ja loukkaukset entistä törkeämmiltä.

Mitä ikään tulee, Trump saa maistaa nyt omaa lääkettään. Entinen presidentti Bill Clinton sivalsi puoluekokouksessa kertomalla täyttäneensä juuri 78 vuotta ja olevansa silti Trumpia nuorempi. Clinton päätti toisen kautensa 23 vuotta sitten.

Lisää aiheesta

DEMOKRAATTIEN kampanjaviesti tuli puoluekokouksessa selväksi. Heille vaaleissa on kyse vapauden ja demokratian, amerikkalaisten perusarvojen säilyttämisestä.

– Me emme palaa entiseen, Harris totesi useaan otteeseen puheessaan. Lauseesta tuli hetkessä huutoslogan, jolla viitataan Trumpin presidenttikauden ja sen jälkeisen ajan kaoottiseen poliittiseen kulttuuriin ja pelon ilmapiiriin.

Harris sanoo aikovansa osoittaa tien eteenpäin. Uutta Harrisin linjapuheessa oli hänen näkemyksensä Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan, jota presidentti vahvasti johtaa.

Toisin kuin Trump, hän sanoo aikovansa säilyttää täyden tuen Ukrainalle, ja yhtä lailla seisoa NATO-liittolaisten rinnalla.

Erityistä huolta monissa äänestäjissä on herättänyt demokraattien tuki Israelille Gazan sodassa.

Harris lupasi tehdä kaikkensa sodan lopettamiseksi niin, että Israelin olemassaolo on turvattu, Hamasin ottamat panttivangit vapautettu, kärsimys Gazassa päättynyt ja palestiinalaisille taattu oikeus turvaan, vapauteen ja itsemääräämisoikeuteen.

Harris sanoo, ettei hän Trumpista poiketen aio veljeillä ”tyrannien eikä diktaattorien” kanssa.

– Ylipäällikkönä aion pitää huolen siitä, että Yhdysvalloilla on aina vahvimmat ja kuolettavimmat asevoimat maailmassa.

HARRIS LUPAA turvata aborttioikeuden, hedelmöityshoidot, koulutus- ja terveydenhoitomahdollisuuden kaikille sekä selättää erityisesti nuoria vaivaavan asuntopulan ja lisäksi vielä tarttua taivaisiin kohonneisiin asumis- ja elintarvikekustannuksiin.

Vaikkei Harris tehnyt uusia avauksia kuumana käyvään talouskeskusteluun, oli kaikki edellä sanottu mannaa demokraattikorville, mutta myrkkyä republikaaneille. Keskiluokan verohelpotukset kun tietävät parempiosaisten veronkiristyksiä.

Trumpin ja Harrisin näkemykset Yhdysvaltojen tulevaisuudesta ovat niin rajussa ristivedossa, että kohderyhmien kyselyasiantuntija Frank Luntz povaa valtavaa avioerosumaa näiden presidentinvaalien jälkipyykkinä.

Monessa perheessä nimittäin tuki jakautuu. Itse republikaaneihin kuuluva Luntz kuvasi tilannetta uutiskanava CNN:llä vertauksellisesti:

– Kamala Harris muistuttaa miehiä heidän ensimmäisestä vaimostaan. Donald Trump taas muistuttaa monia naisia heidän ensimmäisen aviomiehensä erojuristista.

OMASSA KAMPANJASSAAN Donald Trump on halunnut painottaa taloutta ja siirtolaisongelmia. Trump syyttää laukalle karanneesta inflaatiosta presidentti Bidenia ja aisapari Harrisia, mutta Harrisia erityisesti hänen vastuulleen kuuluneesta ”vuotavasta” etelärajasta.

– Tänne ryntää miljoonia rikollisia, mielisairaita ja huumekauppiaita, ehkä jopa 20 miljoonaa, Trump on väittänyt.

Harrisilla ei ollut puoluekokouksessa antaa pikaratkaisua siirtolaistilanteen pulmiin, mutta hän lupasi palauttaa republikaanien Trumpin johdolla kaataman rajaturvallisuuslain uudelleen kongressin käsittelyyn.

Harris tietysti tarvitsee tähän kongressin alahuoneen enemmistön.

Harrisin viime viikkojen noste voi vaikuttaa myös kongressin asetelmiin seuraavissa vaaleissa.

Vain muutamassa viikossa Harris on kuronut Trumpin ylivoimaiselta näyttäneen etumatkan kiinni ja osassa vaa’ankieliosavaltioista mennyt kyselyjen perusteella kannatukseltaan jopa ohi ex-presidentistä.

Mielipidemittaukset ja analyysit näyttävät, että Harrisin viime viikkojen noste voi vaikuttaa myös kongressin asetelmiin seuraavissa vaaleissa.

GALLUPKEHITYS on saanut Donald Trumpin osoittamaan hermostuneisuutta ja kiukkua. Hän valmisteli paluutaan ja ottelua vanhentunutta, haurasta Joe Bidenia vastaan pari vuotta ja ykskaks vastustajaksi pölähtikin paljon nuorempi musta nainen.

Trump on korostanut demokraattien haluavan kiristää varakkaiden verotusta.

Trump kerää nyt tuekseen kenet vain saa. X-paroni Elon Musk on lahjoitusmiljoonineen valjastettu sosiaalisen median vaikuttamiseen ja hänelle voi olla tästä kiitoksena luvassa pääsy maan hallintokoneistoon.

Vuonna 1968 murhatun julkkispoliitikon Bobby Kennedyn poika Robert Junior, rokotevastustaja ja salaliittoteorioitsija keskeytti oman presidentinvaalikampanjointinsa perjantaina ja sanoi tukevansa Trumpia.

Vastalahjaksi Trump on jo lupaillut hänelle, kuten Muskillekin, hyvää tulevaisuutta hallinnossaan.

KUTEN KULUNEET neljä viikkoa ovat osoittaneet, mitä tahansa ehtii vielä tapahtua ennen 5. marraskuuta olevaa vaalipäivää.

Varsinainen mittelö käynnistyy syyskuun ensimmäisellä viikolla, kun lomat päättyvät pitkään Labour Day -viikonloppuun ja äänestäjät alkavat ottaa mielipidemittaukset tosissaan.

On hyvä kuitenkin muistaa, että jo nyt sekä republikaanien että demokraattien puoluekokoukset ovat keränneet suuria katsojamääriä. Niitä voi hyvin verrata NFL-sarjan jalkapallo-otteluihin, eli yleisökiinnostusta on runsaasti.

Toistaiseksi ainoa sovittu vaalikeskustelu presidenttiehdokkaiden kesken käydään Philadelphiassa 10. syyskuuta. Vastakkain silloin ovat tuomittu rikollinen ja entinen, ankaraksi luonnehdittu osavaltion syyttäjä.

Pitäkää hatuistanne kiinni, sillä siitä kohtaamisesta vaaleihin on enää enää 57 päivää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU