Lopullinen päätös asetuksesta tehdään mahdollisesti EU:n ympäristöneuvoston kokouksessa 25. marraskuuta. Kokouksessa Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), joka oli perjantaina valiokunnan kuultavana.

Euroopan parlamentti äänesti asetuksen puolesta helmikuun lopussa, mutta sen voimaantulo vaatii jäsenmaiden hyväksynnän. Suomi on päätynyt asiassa yllättäen vaa’ankieliasemaan sen jälkeen, kun Unkari äskettäin veti tukensa asetukselta.

-  Jos se Suomen kannasta on kiinni, niin tämä ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu, Mykkänen sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

ASETUS velvoittaisi EU-maita torjumaan luontokatoa ja edistämään luonnon monimuotoisuutta palauttamalla erilaisia alueita luonnontilaisiksi tai lähelle sitä. Toimenpiteiden olisi katettava vähintään viidesosa EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.

Asetus koskisi muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä ja kaupunkeja. Etenkin heikentyneitä luontotyyppejä pitäisi saattaa takaisin hyvään kuntoon.

Ensimmäiseksi ennallistaminen koskisi Natura 2000 -alueita, joilla suojellaan EU:ssa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Suomessa niitä on noin 50  000 neliökilometriä, mikä on noin 13 prosenttia Suomen koko pinta-alasta. Valtaosa niistä on valtion maita ja vesiä.

TORSTAINA ympäristöjärjestö WWF ilmoitti hallituksen suunnitelmien olevan anteeksiantamaton virhe, josta kärsisivät luonnon lisäksi myös ihmiset.

-  Hallituksen olisi korkea aika ymmärtää, ettei luonnon ennallistamisessa ja suojelussa ole kyse vain lajien ja niiden elinympäristöjen pelastamisesta. Kyse on elinkelpoisen planeetan takaamisesta tuleville sukupolville. Ei ennallistamisasetus yksistään luontokatoa pysäytä, mutta se olisi äärimmäisen tärkeä työkalu äärimmäisen tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi, järjestön suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoi tiedotteessa.