Orpo sopi, että paikalle päämiestason kokoukseen lähtikin tasavallan presidentti Alexander Stubb.

On herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan, oliko perustuslain hengen mukaista, että paikalle lähti Stubb, vaikka yleensä Suomea on kokouksessa edustanut EU-politiikasta vastaava pääministeri.

Orpo on katsonut, että kyseessä oli ulko- ja turvallispolitiikkaan keskittyvä kokous, joten oli luontevaa, että tasavallan presidentti osallistui siihen.

Keskustan EU-vastaava, suuren valiokunnan jäsen, Jouni Ovaska sanoi tiedotteessaan eilen, että hallitus laiminlöi eduskuntaa, kun se ei antanut informaatiota ennen poliittisen yhteisön kokousta.

– Esimerkiksi viime kaudella silloinen pääministeri Sanna Marin (sd.) oli suuren valiokunnan kuultavana sekä ennen että jälkeen yhteisön kokouksen. Myös ulkoasiainvaliokunta osallistui ensimmäiseen kokoukseen, johon valtioneuvoston kanslia ja ulkoministeriö olivat valmistelleet muistion, Ovaska totesi.

Hän kertoi, ettei eduskunnan valiokunnan jäsenille tullut minkäänlaista informaatiota. Ovaskan mukaan jäikin epäselväksi, kuka kokouksesta antaa eduskunnan valiokunnille jälkiraportin ja selostaa kokouksen annin.

EDUSKUNNAN suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto (kok.) kertoo Demokraatille, että hän kutsuu pääministerin paikan päälle suureen valiokuntaan raportoimaan Euroopan poliittisen yhteisön kokouksesta.

– Pääministeri on aina ollut valiokunnan käytettävissä, kun valiokunnalla on ollut tarpeita.

Suuren valiokunnan seuraava kokous on 6. syyskuuta ja Autton mukaan pääministerin pääsyä jo tähän kokoukseen selvitetään. Autton ajatus on, että myös ulkoasiainvaliokunta olisi kuulemisessa mukana.

Autto toteaa, että Ukrainan sodan eskaloiduttua, EU:sta on tullut käytännössä myös puolustusteollinen toimija ja keskeinen Ukrainan tukija alkaneen sodan jälkeen. Näin ollen ulkopolitiikasta on tullut keskeisesti myös EU-politiikkaa. Tämän vuoksi erilaisia kuulemisia on tavattu järjestää yhdessä ulkoasiainvaliokunnan kanssa.

– Valtioneuvosto on toimittanut meille kirjallisen raportin ja sitä on tarkoitus totta kai käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Mutta esitän pääministerille kutsun tulla myös suureen valiokuntaan paikan päälle raportoimaan tästä. Haetaan yhteinen ajankohta sille, Autto toteaa.

KYSYTTÄESSÄ Auttolta olisiko suurta valiokuntaa pitänyt informoida etukäteen siitä, että Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen osallistuukin presidentti, hän sanoo, että etukäteisraportointia on ollut kirjallisen merkinnän muodossa kokoussuunnitelmasta.

– Mutta kukaan ei valiokunnasta kysynyt mitään sen asian perään. Tiedossa tämä kokous on ollut, mutta erityistä mielenkiintoa ei kukaan ilmaissut sitä kohtaan. En näe sillä tavalla, että tässä olisi millään tavalla eduskunta ollut katveessa tiedolta, vaan ne tiedot, jotka eduskunta tarvitsee ja jotka parlamentaarisen hyvän tavan mukaan eduskunnalle kuuluvat, on varmasti eduskunta saanut.

Merkillepantavaa on, että kokoussuunitelmassa ei kuitenkaan ollut mainittu, että presidentti olisi menossa kokoukseen. Autto muista ulkomuistista ajankohtaa, jolloin suunnitelma oli esillä.

Autto sanoo myös, että aiemmin Euroopan poliittisen yhteisön kokouksia on usein tavattu pitää Eurooppa-neuvoston kokousten yhteydessä, jolloin raportointi on ollut hyvin luontevaa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) toteaa myös, ettei ulkoasiainvaliokunta ole saanut etukäteen selvitystä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksesta.

Hän toteaa, että tiedonkulussa on ollut ”vähän katkoksia”.

– Se johtunee primäärisesti kesälomista.

– Normaalikäytäntö on se, että näinkin isossa asiassa, jossa edustaminen vaihtuu ja muuttuu, olisi ollut hyvä, että suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja vähintään olisivat olleet tietoisia. Olisimme silloin voineet valiokunnillemme kertoa, että tässä tapahtuu vaihdos, että pääministeri ei edustakaan vaan presidentti. Tässä ollaan.

Kiljunen sanoo myös, että hänellä on se käsitys, että ulkoasiainvaliokunta tapaa tasavallan presidenttiä pian ja myös pääministeriä. Hän toteaa olevansa vakuuttunut, että tiedonkulku turvataan näissä keskusteluissa.

– Meillä on ihan normaalit valiokunnan kokoukset, joihin liittyen tapaamiset tehdään. Me olemme ylipäätään nyt pikkaisen tiiviimmässä yhteydessä myöskin tasavallan presidenttiin ja pääministerihän tietysti ihan luonnollisestikin tulee kohtaaman meitä ihan automaattisesti.

Kiljunen painottaa, että mistään erityiskokouksista juuri Euroopan poliittisen yhteisöön kokoukseen liittyen ei ole kyse, vaan Kiljunen sanoo muistinvaraisesti, että valiokunnalla olisi muutoinkin sovittu tapaaminen presidentin kanssa syyskuun alkuun.

Autto mainitsee haastattelussa myös, että suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta tapaavat säännöllisesti tasavallan presidenttiä.

Sinänsä presidentillä ei ole raportointivelvollisuutta eduskuntaan.

KANSANEDUSTAJA ja suuren valiokunnan jäsen Elisa Gebhard (sd.) sanoi keskiviikkona tiedotteessaan pitävänsä tärkeänä, että eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista arvioidaan Euroopan poliittisen yhteisön kokouksen osalta. Gebhard jätti toissapäivänä asiasta kirjallisen kysymyksen.

– Yhteisön kolmen ensimmäisen kokouksen osalta on valtioneuvoston kansliassa valmisteltu ja hallituksen EU-ministerivaliokunnassa sekä eduskunnan suuressa valiokunnassa käsitelty julkiset materiaalit, joissa on linjattu kokouksessa edustetuista Suomen kannoista. Kolmen ensimmäisen kokouksen kohdalla pääministeri on myös käynyt eduskunnassa kuultavana ennen kokousta mahdollistaen eduskunnan suurelle valiokunnalle sen vakiintuneen mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja huomioita. Nyt näin ei kuitenkaan toimittu, Gebhard totesi.

Hän kertoi Autton tapaan, että asiasta käydyn julkisen keskustelun jälkeen 5.8. valtioneuvosto on toimittanut suurelle valiokunnalle muistion kokouksesta.

Gebhard täydentää Demokraatille perjantaina pyytäneensä maanantaina suuren valiokunnan puheenjohtajalta Autolta, että valiokunta kuulisi Orpoa suullisesti EPYn kokouksesta. Asia oli sitä ennen merkattuna valiokunnan esityslistalle kirjalliseen menettelyyn.

Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) toivoi Helsingin Sanomissa pääministeriltä selvitystä, joka nyt on siis toteutumassa.

KIMMO Kiljunen muistuttaa perustuslaista, jonka mukaan pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-asioissa. Tämä koskee Euroopan unionin instituutioiden kokouksia kuten Eurooppa-neuvostoa, jossa EU-johtajat päättävät EU:n poliittisesta linjasta.

Euroopan poliittinen yhteisö sen sijaan on jonkinlainen rajatapaus, vapaamuotoinen orgaani.

Kiljunen toteaa, että se on eräällä tavalla epävirallinen vuorovaikutustilanne. Hänen mukaansa epävirallinen luonne johtuu siitä, että Itä-Euroopan EU-kandidaattimaat ovat olleet hyvin näreissään siitä, että se ikään kuin korvaisi EU:n laajentumisen.

– Sen takia poliittinen yhteisö tehtiin luonteeltaan epämuodollisemmaksi tapaamiseksi.

Myös Euroopan neuvosto on Kiljusen mukaan ollut kriittinen Euroopan poliittiselle yhteisölle, koska sen jäsenpohja on sama kuin Euroopan poliittisella yhteisöllä. Kiljunen ei näe, että näistä olisi kuitenkaan tullut kilpailijoita.

Kiljunen toteaa, ettei ole ihan kaukaa haettu, että presidentillä olisi ainakin vahva intressi olla vapaamuotoisessa poliittisessa yhteisössä mukana.

– Antaako valtiosääntö siihen tilan vai ei, en ota siihen kantaa.

– Ei tässä nyt hirvittävän suurta rikettä suhteessa perustuslakiimme välttämättä ole tapahtunut, jos valtion johto suorittaa tällaisen työnjaollisen päätöksen. Se suurin ongelma tässä on tiedonkulku. Se täytyy varmistaa näissä asioissa. Se on absoluuttinen edellytys kaikelle tälle keskustelulle jatkaa siitä. Ennen kaikkea tässä oli lapsus siinä, että me emme tienneet, että edustautuminen vaihtuu.

Täydennetty 23.8. klo 13.29 Elisa Gebhardin perjantainen kommentti Demokraatille.