Suuri joukko maailman johtajia kerääntyy tänään Helmut Kohlin muistotilaisuuteen

Kuva: DPA / Lehtikuva
Ranskan presidentti Francois Mitterrand (vasemmalla) ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl pitivät toisiaan kädestä kunnioittaessaan ensimmäisen maailmansodan uhreja Verdunissa Ranskassa syyskuussa 1984.

Saksan entisen liittokanslerin Helmut Kohlin muistotilaisuus järjestetään tänään Ranskan Strasbourgissa. Kohl kuoli 16. kesäkuuta kotonaan Ludwigshafenissa 87 vuoden ikäisenä. Hän oli kärsinyt pitkään terveysongelmista.

Kohl toimi Saksan liittokanslerina vuodesta 1982 vuoteen 1998 ja oli pitkäaikaisin Saksan sotienjälkeisistä johtajista.

Lisäksi Kohl oli merkittävässä roolissa Saksan yhdistymisessä lokakuussa 1990, mistä hyvästä häntä on kutsuttu muun muassa yhtenäisyyskansleriksi.

Kohl teki 1990-luvulla lujasti töitä varmistaakseen EU:n laajenemisen ja syvenemisen ja vaikutti voimakkaasti myös Suomen EU-jäsenyyden toteutumiseen.

Politiikan Kohl jätti vuosituhannen alussa.

Muistotilaisuuteen osallistuu suuri määrä maailman nykyisiä ja entisiä johtajia.

Suomesta muistotilaisuuteen osallistuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.).

Kohlin muistotilaisuudessa puhuvat muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja entinen Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton.

”Tänään näkemämme on loukkaus” – Yhdysvallat jyräsi muut YK:n turvallisuusneuvostossa

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvallat on kaatanut veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston Jerusalem-päätöslauselman.

Kaikki muut turvaneuvoston 14 jäsenmaata kannattivat Egyptin esittelemää lauselmaluonnosta.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley arvosteli lauselmaehdotusta kovin sanoin.

– Tänään turvallisuusneuvostossa näkemämme on loukkaus. Sitä ei tulla unohtamaan. Tämä on jälleen uusi esimerkki siitä, miten YK on enemmän haitaksi kuin hyödyksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa, Haley jyrisi.

Päätöslauselmaluonnoksessa ehdotettiin, ettei millään yksipuolisella päätöksellä Jerusalemin asemasta olisi lainvoimaa. Lauselman mukaan tällaiset päätökset pitäisi mitätöidä. Lauselmassa vaadittiin myös, ettei mikään maa avaisi lähetystöä Jerusalemiin.

Zuma joutui pettymään – ex-vaimoa ei valittu Etelä-Afrikan valtapuolueen johtoon

Kuva: Lehtikuva
Cyril Ramaphosan kannattajilla on nyt syytä juhlaan.

Etelä-Afrikan valtapuolueen ANC:n johtajaksi on valittu varapresidentti Cyril Ramaphosa, kertovat puolueviranomaiset.

Uudesta johtajasta saattaa tulla myös Etelä-Afrikan presidentti, mikäli ANC menestyy vuoden 2019 parlamenttivaaleissa.

Nykyinen ANC:n johtaja, presidentti Jacob Zuma tuki seuraajakseen ex-vaimoaan Nkosazana Dlamini-Zumaa.

Ramaphosa sai 2 440 ääntä, kun taas Dlamini-Zuma joutui tyytymään 2 261 ääneen.

Ramaphosa saa johdettavakseen puolueen, jota ovat heikentäneet toistuvat korruptioskandaalit, talouskasvun tyrehtyminen ja yleinen tyytymättömyys valtapuoleen tapaan hoitaa asioita.

Sadoilta puoluekokoukseen saapuneilta evättiin äänioikeus ennen äänestystä, mikä saattaa avata Dlamini-Zumalle mahdollisuuden viedä päätös oikeuteen.

ANC on ollut vallassa vuodesta 1994, jolloin Etelä-Afrikka siirtyi rotuerottelupolitiikan jälkeen demokratiaan Nelson Mandelan johdolla. Puolueen suosio on laskenut, ja tulos viime vuonna pidetyissä paikallisvaaleissa oli puolueen historian heikoin. Puolue sai vaaleissa 54 prosenttia äänistä.

Juttua päivitetty klo 19.50.

Maailman nuorin pääministeri vannoi virkavalan tuhansien buuatessa

Kuva: Lehtikuva

Itävallan pääkaupungissa Wienissä tuhannet ihmiset osoittivat mieltään, kun uusi hallitus vannoi virkavalansa maanantaina. Hallituksen muodostivat keskusta-oikeistolainen kansanpuolue (ÖVP) ja äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ).

Viranomaisten mukaan mielenosoittajia oli noin 5 500 ja protestia valvoi noin 1 500 poliisin joukko. Protestoijat kantoivat muun muassa natseja vastustavia kylttejä.

Puolueet pääsivät sopuun koalitiohallituksesta viikonloppuna. Sen jälkeen vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache ehti jo julistaa Facebook-tilillään, että uusi hallitus aikoo leikata turvapaikanhakijoiden etuuksista.

Uudessa hallituksessa Strache on varakansleri. Liittokansleriksi nousi 31-vuotias keskusta-oikeiston Sebastian Kurz (kuvassa), josta tuli samalla maailman nuorin pääministeri.

Pinera palaa Chilen presidentiksi

Kuva: AFP PHOTO Martin Bernetti
Chilean presidetiksi nousee Sebastian Pinera. Tässä yhdessä vaimonsa Cecilia Morelin kanssa voittoa juhlimassa,

Chilen presidentiksi nousee virkaa jo aiemmin hallussaan pitänyt Sebastian Pinera. Kun liki kaikki vaalien toisen kierroksen äänet oli laskettu, Pineran äänisaalis oli 55 prosenttia.

Konservatiivien Pineran vastaehdokkaana vaaleissa oli vasemmistolainen entinen televisiotoimittaja Alejandro Guillier. Hän myönsi vaalitappionsa ääntenlaskun edettyä viime metreilleen.

Pinera astuu virkaan ensi vuonna. Aiemmin hän toimi Chilen presidenttinä vuosina 2010–2014.

STT-AFP, Santiago