Suuri joukko maailman johtajia kerääntyy tänään Helmut Kohlin muistotilaisuuteen

Kuva: DPA / Lehtikuva
Ranskan presidentti Francois Mitterrand (vasemmalla) ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl pitivät toisiaan kädestä kunnioittaessaan ensimmäisen maailmansodan uhreja Verdunissa Ranskassa syyskuussa 1984.

Saksan entisen liittokanslerin Helmut Kohlin muistotilaisuus järjestetään tänään Ranskan Strasbourgissa. Kohl kuoli 16. kesäkuuta kotonaan Ludwigshafenissa 87 vuoden ikäisenä. Hän oli kärsinyt pitkään terveysongelmista.

Kohl toimi Saksan liittokanslerina vuodesta 1982 vuoteen 1998 ja oli pitkäaikaisin Saksan sotienjälkeisistä johtajista.

Lisäksi Kohl oli merkittävässä roolissa Saksan yhdistymisessä lokakuussa 1990, mistä hyvästä häntä on kutsuttu muun muassa yhtenäisyyskansleriksi.

Kohl teki 1990-luvulla lujasti töitä varmistaakseen EU:n laajenemisen ja syvenemisen ja vaikutti voimakkaasti myös Suomen EU-jäsenyyden toteutumiseen.

Politiikan Kohl jätti vuosituhannen alussa.

Muistotilaisuuteen osallistuu suuri määrä maailman nykyisiä ja entisiä johtajia.

Suomesta muistotilaisuuteen osallistuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.).

Kohlin muistotilaisuudessa puhuvat muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja entinen Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton.

Navalnyi ulos vankilasta: lähti heti kampanjoimaan

Kuva: Lehtikuva

Venäjällä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi pääsi aamulla vapaaksi oltuaan 20 päivää vangittuna. Hän oli saanut rangaistuksen mielenosoituksia ja kokoontumisia koskevien määräysten rikkomisesta.

Navalnyi kirjoitti vapautumisestaan Instagramissa ja ilmoitti olevansa valmis työhön. Hän aikoo vielä illalla olla paikalla kokoontumisessa Astrahanissa Etelä-Venäjällä.

Navalnyi haluaa asettua ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa, mutta häntä ei todennäköisesti päästetä ehdokkaaksi.

”Täällä on vakaata ja turvallista” – Tshekin väistyvä demaripääministeri tyrmistyi oikeiston voittokulusta

Kuva: Lehtikuva

Populistiset, euroskeptiset ja maahanmuuttovastaiset puolueet kasvattivat kannatustaan Tshekin parlamenttivaaleissa.

Vaalit voitti odotetusti populistinen keskusta-oikeistolainen ANO-puolue. Kun liki kaikki äänet oli lauantai-iltana laskettu, ANOn kannatus oli 29,7 prosenttia.

Toiseksi nousi euroskeptinen oikeistopuolue ODS 11,3 prosentin kannatuksella. Kolmannesta sijasta kisasivat ensi kertaa parlamenttiin nouseva piraattipuolue ja äärioikeistolainen Vapaus ja suora demokratia (SPD), joita erotti vain 0,1 prosenttiyksikköä.

Pääministeripuolue sosiaalidemokraattien kannatus jäi alle kuuteen prosenttiin. Väistyvä pääministeri Bohuslav Sobotka ei peitellyt tyrmistystään oikeistopuolueiden noususta.

– Kuinka on mahdollista, että tilanteessa, jossa maalla menee erittäin hyvin, täällä on vakaata ja turvallista ja olemme saavuttaneet paljon viimeisten neljän vuoden aikana, ihmiset yhä enemmän kannattavat äärinäkemyksiä, Sobotka ihmetteli.

Tshekissä vallitsee hyvin omituinen ilmapiiri.

Samaa pohtivat monet asiantuntijat. Tshekillä on mennyt viime vuosina todella hyvin. Maan työttömyysprosentti on alle neljän, ja talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia.

Palackyn yliopiston politiikan tutkijan Tomas Lebedan mukaan SPD:n kannatuksen kasvu uhkaa liberaalia demokratiaa.

– Tshekissä vallitsee hyvin omituinen ilmapiiri ja paljon tunteita, jotka eivät vastaa yhteiskunnallista tai taloudellista todellisuutta. Ihmettelen, mikä äänestystulos olisi sitten ollut, jos taloutemme ei olisi niin hyvässä kunnossa, Lebeda sanoi.

ANOn voiton myötä Tshekin seuraavaksi pääministeriksi saattaa nousta puolueen perustaja, Tshekin Trumpiksi kutsuttu miljardööri Andrej Babis (kuvassa). Babis on vastustanut euroalueeseen liittymistä ja pakolaiskiintiöitä, mutta on kuitenkin kannattanut yhtenäistä Eurooppaa eikä halua Tshekin eroavan EU:sta.

Hallitusneuvotteluista povataan vaikeita. ODS:n johtaja Petr Fiala ilmoitti jo lauantaina, ettei lähde hallitukseen ANOn kanssa, koska ei usko, että ANO pystyy lunastamaan lupauksiaan.

Japanilaiset äänestävät taifuunin raivotessa – huono sää hyödyttänee nykyjohtoa

Kuva: Lehtikuva

Miljoonat japanilaiset ovat uhmanneet myrskyä ja käyneet äänestämässä parlamenttivaaleissa jo ensimmäisten tuntien aikana. Neljän ensimmäisen tunnin äänestysprosentti oli jopa hivenen korkeampi kuin edellisissä vaaleissa.

Japania lähestyy taifuuni, ja sitä edeltävät sateet ja tuulet ovat jo iskeneet osaan maata. Huonon sään on arveltu hyödyttävän nykyistä pääministeriä Shinzo Abea, sillä asiantuntijoiden mukaan konservatiiviset äänestäjät ovat päättäväisempiä äänestämään.

Mielipidemittaukset ovat ennakoineet pääministeripuolueelle vahvaa vaalimenestystä.

– Kannatan Aben näkemystä, että Pohjois-Korean painostukselle ei anneta periksi, kertoi Tokiossa äänestänyt Yoshihisa Iemori.

Vaalihuoneistot sulkeutuvat alkuiltapäivästä Suomen aikaa. Tuolloin odotetaan myös ensimmäisiä ovensuukyselyjen tuloksia.

Vaaleissa on jaossa 465 paikkaa, kymmenen paikkaa viime vaaleja vähemmän.

Pääministeri Abe ilmoitti syyskuun lopulla ennenaikaisista vaaleista ja hajotti parlamentin alahuoneen. Vaalien ajankohtaa on pidetty poliittisena taktikointina, sillä liberaalidemokraattipuolue LDP:tä luotsaavan Aben suosio on ollut nousussa ja Japanin oppositio hajaannuksessa.

Aben LDP:llä on ollut liittolaisensa buddhalaisen Komeiton kanssa hallussaan kaksi kolmasosaa alahuoneen paikoista. Vaalien merkittävin kysymys on, säilyttävätkö ne tämän enemmistön.

Yllätysvastustajaksi on noussut toivopuolue.

Kahden kolmasosan enemmistön turvin Abe pystyisi ajamaan läpi puolustusjoukkoja koskevia muutoksia perustuslakiin. Perustuslain 9. artikla kieltää maalta varsinaisen armeijan ja sotatoimet ulkomailla.

Aben yllätysvastustajaksi ja kärkkääksi kriitikoksi on noussut Tokion suositun kuvernöörin Yuriko Koiken perustama toivopuolue. Puolustus- ja ympäristöministerinäkin toiminut Koike oli aiemmin LDP:n jäsen, mutta jätti puolueen, kun se ei tukenut häntä kuvernöörikisassa.

LDP:n johtoasemaa toivopuolue ei kannatuskyselyiden mukaan pystyy horjuttamaan Koiken henkilökohtaisesta suosiosta huolimatta.

Koiken persoonan vetovoimaa vaaleissa himmentää se, ettei hän tavoittele itse pääministerin paikkaa. Hän tahtoo keskittyä Tokion johtamiseen ja kaupungissa vuonna 2020 pidettävien olympiakisojen valmisteluun.

Koike valittiin Tokion johtoon viime vuonna.

Itsevaltiaan nimitys hyvän tahdon lähettilääksi raivostuttaa – WHO:n johtaja pyörtää ehkä päätöksensä

Kuva: Lehtikuva

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kertoo miettivänsä uudelleen Zimbabwen presidentin Robert Mugaben (kuvassa) nimittämistä hyvän tahdon lähettilääksi.

Tedros pyysi tällä viikolla Mugabea toimimaan ei-tarttuvia tauteja vastaan Afrikassa.

Nimitys on herättänyt paljon hämmennystä, raivoa ja tyrmistystä. WHO:n avainjäsenmaat ja aktivistit ovat huomauttaneet, että Zimbabwen terveydenhuolto on romahtanut itsevaltaisen Mugaben alaisuudessa.

Pääjohtaja kirjoittaa Twitterissä kuulleensa huolet ja miettivänsä asiaa WHO:n arvojen valossa uudelleen. Hän kertoo tiedottavansa asiasta mahdollisimman pian.

Kritiikkiä esitti muun muassa Britannia, joka kuvaili nimittämistä yllätykseksi ja pettymykseksi.

– Vaikka presidentti Mugabella ei ole toimeenpanevaa roolia, hänen nimittämisensä uhkaa jättää varjoon sen työn, jota WHO on maailmanlaajuisesti tehnyt ei-tarttuvien tautien parissa, Britannian ulkoministeriön tiedottaja sanoo.

Zimbabwelainen aktivisti ja ihmisoikeusjuristi Doug Coltart kritisoi asiaa Twitterissä.

– Mies, joka lentää Singaporeen samaan hoitoa, koska on tuhonnut Zimbabwen terveyssektorin, on WHO:n hyvän tahdon lähettiläs, hän kirjoittaa.

Mugabe kertoi korjaavansa kolonialismin vääryyksiä.

Mugabe on johtanut Zimbabwea vuodesta 1980. Maan terveydenhuollon huonon tilan taustalla on se, että vuosituhannen alussa Mugabe pakkolunasti maita valkoisilta viljelijöiltä.

Mugabe kertoi korjaavansa kolonialismin vääryyksiä, mutta uudet omistukset eivät menneet juuri muille kuin Mugaben lähipiirille ja liittolaisille. Suuri osa maatiloista jäi lisäksi vajaakäytölle, ja osin sen takia Zimbabwe ajautui taloudellisiin vaikeuksiin.

Tedros aloitti WHO:n pääjohtajana heinäkuussa. Hänestä tuli samalla ensimmäinen afrikkalainen johtaja YK:n alaisessa järjestössä. Tedros on ylistänyt Zimbabwea muun muassa maaksi, jossa kattava terveydenhuolto ja terveyden edistämisen pannaan politiikan keskiöön.

Avaako Trump JFK-kansiot? – 25 vuotta salausmääräys päättyy torstaina

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupailee sallia presidentti John F. Kennedyn salamurhaan liittyvien asiakirjojen julkaisun.

Kyse on asiakirjoista, jotka kongressi määräsi vuonna 1992 salattaviksi 25 vuodeksi hillitäkseen salaliittoteorioita. Niiden on määrä tulla julkisiksi torstaina. Etukäteen oli arvioitu, että Trump estäisi joidenkin tietojen julkaisun.

Lauantaina presidentti tviittasi, että aikoo sallia kaikkien asiakirjojen julkistamisen. Tviitissään Trump kuitenkin jätti vielä auki mahdollisuuden, että voi muuttaa mieltään, jos jotain uutta ilmenee.

Mediatietojen mukaan kyse olisi runsaasta 3 000 asiakirjasta, jotka käsittävät jopa satojatuhansia sivuja.

Lee Harvey Oswald ampui Kennedyn Dallasissa marraskuussa 1963. Monet uskovat, ettei Oswald toiminut yksin, vaan veriteon takana oli laajempi salaliitto.

Keskustelua aiheesta