Syys-lokakuussa toteutetussa kyselyssä suomalaisvastaajista 71 prosenttia kertoi, että olisi todennäköisesti äänestänyt EU-vaaleissa, jos ne olisi järjestetty seuraavalla viikolla. Koko EU:n alueella vastaava luku oli 68 prosenttia.

Kysely saattaa kuitenkin antaa ruusuisen kuvan siitä, mitä ensi kesäkuussa vaaliuurnilla todella tapahtuu. Näin voi uumoilla aiemman vaalidatan perusteella.

Äänioikeutettujen EU-alueen kansalaisten äänestysinnokkuus kohosi edellisissä vuoden 2019 vaaleissa täpärästi yli 50 prosenttiin, mikä oli korkein tulos koko 2000-luvulla. Kaksissa niitä edeltäneissä vaaleissa äänestysprosentti koko EU-alueella oli vajaat 43.

Tuota ylemmäs äänestysprosentti on Suomessa kivunnut vain maan ensimmäisissä EU-vaaleissa vuonna 1996, jolloin uurnilla kävi vajaat 58 prosenttia äänioikeutetuista.

Samaan aikaan kun suomalaiset raportoivat kyselyssä innokkaista äänestyshaluistaan, he näkivät EU:lla olevan vähemmän vaikutusta päivittäiseen elämäänsä kuin EU:n kansalaiset keskimäärin. Kaikista vastaajista 70 prosenttia katsoi, että EU:lla on vaikutusta heidän päivittäiseen elämäänsä, kun suomalaisvastaajista tällä tavoin ajatteli 64 prosenttia.

Toisaalta suomalaisvastaajista jopa 80 prosenttia katsoi maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä, kun vastanneista kansalaisista EU-alueella näin katsoi 72 prosenttia.

EUROBAROMETRI antaa myös kuvaa siitä, mitä suomalaiset haluaisivat Euroopan parlamentin käsittelevän. Vastanneista suomalaisista 44 prosentin mielestä Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti käsitellä puolustusta ja turvallisuutta mukaan lukien EU:n ulkorajojen turvaaminen, 42 prosentin mielestä demokratian ja oikeusvaltion puolustamista, 36 prosentin mielestä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja 35 prosentin mielestä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa.

Euroopan parlamentilla ei ole päätösvaltaa unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, vaan sitä koskeva päätösvalta kuuluu EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaille.

Koko EU:n alueella kansalaiset haluaisivat Euroopan parlamentin käsittelevän ensisijaisesti köyhyyden vähentämistä ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa, kansanterveyttä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Kyselyssä tehtiin 26 523 haastattelua EU-alueella, joista 1 004 Suomessa.

STT / Mikko Gustafsson