Myöhään eilen julkaistussa tiedotteessa arvioidaan, että Ukrainan hallitsemalla Dneprjoen pohjoisella rannalla tulvaveden alla jää 10  000 hehtaaria maatalousmaata.

Venäläisten miehittämällä joen eteläisellä rannalla veden alle jäävä alue on moninkertainen.

Tuhoa täydentää se, että kymmenet kastelujärjestelmät jäävät vaille vettä. Ministeriön mukaan näiden kastelujärjestelmien piirissä oli toissa vuonna peräti 584  000 hehtaaria viljelysmaata Dnipropetrovskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan alueilla.

SUOMEN ympäristökeskuksen tutkijan Harri Myllyniemen mukaan kyseessä on yksi ainakin Euroopan tasolla laajimmista kastelualueista, jolla peltoja ja viljelyksiä kastellaan nimenomaan Dneprjoen vedellä.

-  Siellä on tehty valtavat kanavaverkostot kastelua varten, joten varmasti se rampauttaa kasvien- ja maanviljelyn sillä alueella. Vaikutus voi yltää satojen kilometrien päähän. Kastelukanavat ovat niin pitkiä, Myllyniemi sanoo STT:lle.

Padon yläpuolisen tekoaltaan pinnan laskeminen ei haittaa vain maanviljelijöitä ja muita veden käyttäjiä, vaan hankaloittaa myös juomaveden saantia.

Ministeriö muistuttaa vesimassojen myllerryksen vaikuttavan merkittävästi myös Dneprin kalakantoihin ja siten kalastustalouteen. Yksinomaan aikuisten kalojen kuolemat saattavat nousta liki 95 tuhanteen tonniin ja aiheuttaa siten noin neljän miljardin hryvnian eli noin sadan miljoonan euron tappiot kalateollisuudelle.

Ukrainan maatalousministeriö korostaa, että kaikki arviot patokatastrofin tuhoista ovat tässä vaiheessa alustavia ja tarkentuvat tulevien päivien aikana. Lopullisempia arvioita voidaan tehdä vasta sitten, kun veden pinta vakiintuu jollekin tasolle.

Uutista päivitetty klo 17.05