Ministeriö ennustaa bruttokansantuotteen pienentyvän 0,2 prosenttia, kun aiemmin se ennusti puolen prosentin nousua. Tämän vuoden kasvuennustetta ministeriö on nostanut hieman 1,9 prosenttiin.

– On vaikea nähdä polkua, joka ei johtaisi kasvun hidastumiseen Suomessa. Taantuman riski on ilmeinen, mutta taantumaakin suurempi riski on lukkiutuminen vanhoihin rakenteisiin ja siitä johtuva yhteiskunnan voimavarojen vajaakäyttö, VM:n ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (kuvassa) arvioi tiedotteessa.

Laaja-alainen hintojen nousu on leikannut kotitalouksien ostovoimaa, kun tulot eivät ole kasvaneet hintojen nousun tahdissa, VM toteaa tuoreessa talouskatsauksessaan.

VM:n mukaan euroalueen taloustilanne on hyvin samanlainen kuin Suomen. Suuri osa euroalueen maista kärsii kuitenkin energiakriisistä Suomea enemmän, koska maakaasulla on niiden energiatuotannossa selvästi suurempi rooli.

– Tästä huolimatta euroalueen tuotanto kasvaa vuositasolla 0,2 prosenttia, kun Suomen tuotanto vähenee saman verran. Osalla euromaista koronakriisistä toipuminen on edelleen kesken, Venäjän markkinoiden menetyksen vaikutus on pienempi ja energiakriisiin liittyvät tuet ovat Suomea suuremmat.

TALOUSKASVUN hidastumisesta huolimatta maailmankaupan kasvu on ollut rivakkaa, ja kasvu kiihtyy vuoden 2023 jälkeen, talouskatsauksessa todetaan.

– Tästä kasvusta myös Suomen vienti saa kiinni. Venäjän markkinoiden menetys jättää kuitenkin pysyvän loven vientiin.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan hintojen nousuun on VM:n mukaan odotettavissa helpotusta. Tämä johtuu siitä, että raaka-aineiden hintapiikki on jo ohitettu, ja koronan aiheuttamat maailmankaupan pullonkaulat helpottaneet.

– Sähkön hinta pysyy korkeana talven ajan, mutta siinäkin on odotettavissa laskua keväällä ja kesällä. Vaikka sähkön hinta luultavasti nousee uudelleen vuoden päästä talvella, ovat Euroopan energiamarkkinat sopeutumassa uuteen tilanteeseen ja hintojen nousu jää tätä talvea selvästi maltillisemmaksi.

VM arvioi, että ensi vuonna energian ja monien tavaroiden hinnat laskevat selvästi, mutta hintataso jää lähtötasoa korkeammalle, ja tulevina vuosina inflaatio on nopeampaa kuin mihin viime vuosina on totuttu. Vuonna 2023 kuluttajahinnat nousevat 4 prosenttia ja vuosina 2024-2025vajaat 2 prosenttia, katsauksessa ennakoidaan.

– Kotitalouksien tilannetta helpottaa vuonna 2023 inflaation hidastumisen lisäksi tulojen kasvun vauhdittuminen. Palkat nousevat totuttua suurempien sopimuskorotusten ja palkkaliukuminen ansiosta. Vuonna 2023 myös sosiaalietuudet, erityisesti eläkkeet, nousevat selvästi normaalia enemmän.

KATSAUKSESSA avataan myös työllisyystilannetta. Tämän vuoden lopulla työllisyysaste on ennätyskorkealla ja myös avoimia työpaikkoja on varsin paljon. Ensi vuonna työllisten määrän odotetaan vähenevän noin 12 000 hengellä ja työttömyysaste nousee seitsemään prosenttiin.

– Notkahduksesta huolimatta työllisyystilanne pysyy hyvänä ja työllisyys kasvaa jo vuonna 2024. Vuoteen 2025 mennessä työllisyysaste nousee 74,4 prosenttiin, VM ennakoi.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema on VM:n mukaan kohentunut reippaasti nopean nimelliskasvun ja työllisyyden kasvun vuoksi tänä ja viime vuonna. Julkisyhteisöjen alijäämä alkaa kuitenkin kasvaa uudelleen vuonna 2023, kun talouskasvu ja siten verotulojen kasvu hiipuvat.

– Lisäksi muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tehdyt toimet ja kohonneet velanhoitokustannukset kasvattavat erityisesti valtion menoja. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa alijäämäisinä, ja alijäämän ennakoidaan kasvavan muun muassa kasvavien henkilöstömenojen myötä.

Ministeriön katsaus arvioi, että kasvavien alijäämien ja hidastuvan nimelliskasvun myötä viime vuosina pienentynyt julkinen velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ensi vuonna. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon mittavat alijäämät sekä kohonneet velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla lähitulevaisuudessa, katsauksessa todetaan.

– Keväällä 2023 muodostettavan hallituksen päätökset muuttavat julkisen talouden ennustetta sen mukaan, millaiseksi hallitusohjelma muodostuu.

VM KOROSTAA, että ennuste on hyvin epävarma. Oletuksena on, että talouspakotteet ja sodan vaikutus pysyvät nykyisenkaltaisina.

– On kuitenkin mahdollista, että sodan uudet käänteet aiheuttavat merkittäviä ja nopeasti leviäviä vaikutuksia talouteen. Tällöin talouskasvu ja työllisyys kehittyisivät arvioitua heikoimmin. Toisaalta sodan loppumisella ja jälleenrakentamisen käynnistymisellä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia talouteen.

Hintojen ja korkojen nousu aiheuttaa suuren loven kotitalouksien talouteen, VM huomauttaa.

– Kuluttajien luottamus talouteen on myös erittäin alhaisella tasolla. Muutokset kulutuskäyttäytymisessä ovat toistaiseksi olleet varsin maltillisia. Jos kuluttajat vähentävät kulutustaan ennakoitua enemmän, on tuotannon väheneminen ennustettua suurempi ja pidempi.