Vaalikamppailun viimeiselle viikolle lähdettäessä piikkipaikalle kyselyjen perusteella on tarjolla SDP, mutta kakkosena maalissa voi olla niin kokoomus kuin perussuomalaisetkin. Keskustalle kyselyt ennakoivat kirvelevää vaalitappiota.

STT koosti, mitä vaikutuksia kyselyjen ennakoimalla vaalituloksella voisi toteutuessaan olla.

Joissain puheenvuoroissa esillä on ollut myös SDP:n ja keskustan punamultahallitus, mutta sen eväät ovat vähissä keskustan nykyisillä kannatusluvuilla. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne voinee kuitenkin yrittää pitää korttipakassaan kaikki vaihtoehdot mukana, koska hallitusneuvotteluista on ennakoitu syheröisiä.

Todennäköisintä sinipunaa ryydittäisivät vihreät ja RKP. Jos vaalitulos on oikein tasainen, hallituspohjaa voidaan joutua hakemaan sixpackista, eli tyrkyllä voisivat olla vielä vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Jos näin laajapohjaista hallitusta lähdettäisiin hakemaan, tietäisi se pitkiä ja monimutkaisia hallitusneuvotteluja.

Tärkeä päivä eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusruletissa on 26. huhtikuuta, jolloin eduskuntaryhmien edustajien on määrä kokoontua sopimaan hallitustunnusteluiden vetäjästä. Mitään määräystä asiasta ei ole, mutta käytännössä tunnusteluiden vetäjä on suurimman puolueen puheenjohtaja eli todennäköisimmin gallupien kärjessä olevan SDP:n puheenjohtaja Rinne.

Jos asiat menisivät oikein konkeloon jostakin syystä, periaatteessa pääministeriehdokas voisi olla kuka tahansa, joka saa eduskunnassa enemmistön taakseen.

Uusi hallitus on valmis viimeistään kesäkuun alkupuolella, jos se on kiinni SDP:n Rinteen tai kokoomuksen Petteri Orpon toiveista. Rinteen mielestä hallituksen tulee olla valmis kesäkuun alkuun mennessä ja Orpon mielestä kesäkuun alkupuolella.

Rinne ei usko, että hallitus voisi aloittaa ennen 26. toukokuuta pidettäviä eurovaaleja ihan aikataulusyistä.

– Luulen, että hallitusneuvotteluihin tarvitaan koko toukokuu. Oleellista on tehdä huolellista työtä ja varmistaa keskinäinen luottamus ja ymmärrys siitä, mitä on tullut sovittua, Rinne sanoo.

Orpon mielestä hallituksen pitää olla koossa kesäkuun alkupuolella, koska heti juhannuksen jälkeen edessä on EU:n puheenjohtajuuskausi.

– Jokainen päivä, joka pystytään saamaan lisää peliaikaa uudelle hallitukselle, pääministerille ja koko koneistolle ottaa puheenjohtajuus vastaan, sen parempi, Orpo sanoo.

Eurovaalien asetelmat tarkentuvat heti eduskuntavaalien jälkeisenä keskiviikkona, kun niiden ehdokasasettelu päättyy. Puolueilla on vielä muutamia paikkoja auki viime hetkien ratkaisuille. Kokoomus pantannee yhtä eurovaalien ehdokaspaikkaansa Euroopan investointipankin (EIP) varapääjohtaja Alexander Stubbille.

Perinteisesti komissaarin paikka on mennyt suurimmalle puolueelle. Jos SDP on eduskuntavaalien jälkeen suurin puolue, vahvoilla komissaariksi ovat Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma.

Komissaarin ei kuitenkaan tarvitse olla meppi, esimerkiksi Urpilainen ei ilmeisesti ole lähdössä ehdolle EU-vaaleissa.

– Tein ratkaisuni jo viime syksynä, kun lähdin ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin, hän viestitti STT:lle.

Vielä ei ole myöskään selvää, mitä tekee toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soini (sin.), mutta hän antoi vihjeen perjantaisessa kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa.

– Ei sinne montaa pätevämpää ole tyrkyllä, Soini pohti EU-vaaleihin lähtemisestä.

EU-kentillä oma mausteensa on vielä siinä, että sekä Suomen Pankin entistä pääjohtajaa Erkki Liikasta että Suomen Pankin nykyistä pääjohtajaa Olli Rehniä on veikkailtu mahdollisena seuraavana Euroopan keskuspankin pääjohtajana.

Myös puheenjohtajaruletti alkaa vaalien jälkeen ainakin vihreissä. Puolueen puheenjohtajiksi haluavien tulee tällä tietoa ilmoittautua 27. huhtikuuta mennessä. Vihreistä kerrotaan, että ehdokasasettelulle joudutaan ehkä myöntämään pieni jatkoaika, jos kaikki piirijärjestöt eivät ehdi pitää kokouksiaan siihen mennessä.

Puolue valitsee uuden puheenjohtajan puoluekokouksessaan 15. kesäkuuta, jos vihreät ei nouse eduskuntavaaleissa suurimmaksi. Pätkäpuheenjohtaja Pekka Haavisto on kertonut jatkavansa puheenjohtajana vain, jos häntä tarvitaan hallitustunnustelijana ja pääministerinä. Kannatusmittausten valossa se näyttää epätodennäköiseltä.

Maria Ohisalo ja Emma Kari ovat todennäköisimmät vaihtoehdot, joten Helsingin äänisaalis ratkaissee dilemman. Varapuheenjohtaja Ohisalo sai kiittävää palautetta yli puoluerajojen tuuratessaan ex-puheenjohtaja Touko Aaltoa tämän sairausloman aikana. Pirkanmaalta paluuta eduskuntaan tavoitteleva Oras Tynkkynen saattaa myös olla varteenotettava puheenjohtaja, hän lienee vihreiden vahvin ilmasto-osaaja.

Myös keskustan puheenjohtaja menee vaihtoon, jos mittausten madonluvut realisoituvat vaaleissa. Puolueen sääntömääräiseen puoluekokoukseen on vielä matkaa, se on kalentereissa kesällä 2020.

– Sehän on selvä asia, että tuollaisella tuloksella en ole Vantaalla ehdolla, Juha Sipilä sanoi maaliskuun alussa Ylen Ykkösaamussa.

Hän viittasi silloiseen mittaukseen, jossa keskustan kannatus oli 14,1 prosenttia.

Sipilän seuraajaksi vahvin veikkaus on ollut kuluvan kauden perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, joka tosin saa syksyllä vauvan. Toinen vahva ehdokas lienee nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
STT–SANNA NIKULA, OLLI KUIVANIEMI