Elinkeinoelämän keskusliitto on pitkin matkaa, viimeksi tänään julkaistussa Uutissuomalaisen jutussa vaatinut tiukempaa rajausta, koska tunninkin työtaistelu saattaisi aiheuttaa joillakin teollisuuden aloilla jopa päivien katkoksia laitosten alasajamisen vuoksi. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström sanoo, ettei teollisuuden prosessien keskeytysten viemää aikaa lasketa mukaan työtaistelun kestoon.

– Ainakin tällä hetkellä kestoa tarkastellaan nimenomaan työtaistelun keston perusteella. Vaikka tuotanto keskeytyisi pidemmäksi aikaa 24 tunnin työtaistelun vuoksi, ei työtaistelun kestoa katsoa 24 tuntia pidemmäksi. Eli prosessien alasajoa ei katsota työtaistelun osaksi, koska työntekijäthän sen hoitavat, Lindström sanoo Demokraatille.

Toisin sanoen poliittiset lakot olisivat myös hallituksen ajaman aikarajan toteutuessa edelleen mahdollisia myös teollisuudessa.

– Oma näkemykseni on se, että hän vain toistaa sitä mitä hänen on EK:sta käsketty toistaa ilman, että hän on itse asiaan perehtynyt tai pistänyt omaa esikuntansa kaivamaan faktoja. Fakta on se, ettei tällaisia rajauksia Ruotsissa ole.

Oletteko te kaivaneet faktat Ruotsin mallista? On syntynyt kuva, ettei faktoja ole tiennyt Suomessa kukaan vaan toimittajien on pitänyt soittaa Medlingsinstitutetiin ja kysyä.

– Meillä on tiedossa vuodelta 2003 yksi oikeustapaus Ruotsista, jossa on todettu, että 24 tunnin pituinen poliittinen työtaistelu on sallittu. Työnantajapuoli (Suomessa) on tulkinnut tätä niin, että 24 tuntia olisi Ruotsissa maksimi. EK on esittänyt, että rajauksen pitäisi olla lyhyempi, jopa 2-3 tuntia. He ovat kaivaneet siihen lähteeksi kommentin, joka tuli Medlingsintitutetin pääjuristilta Per Ewaldssonilta.

Kauppalehti oli haastatellut Ewaldssonin syyskuussa. Helsingin Sanomat haastatteli häntä uudelleen tiistaina, jolloin Ewaldsson myönsi, ettei Ruotsissa ole poliittisten lakkojen rajaamisesta 2-3 tuntiin oikeuskäytäntöä. Parin tunnin kestoon viitataan oikeuskirjallisuudessa, mutta viittaus ei ole oikeudellisesti sitova.

– Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille, Ewaldsson totesi HS:lle.

Oikeustila on siis lainsäädännön kohdalla Suomessa ja Ruotsissa sama.

– Kummassakaan maassa ei ole rajattu poliittisia työtaisteluja, Lindström sanoo.

SUOMESSA on asiasta oikeuskäytäntöä vielä Ruotsiakin vähemmän.

– Työtuomioistuin on joissakin tapauksissa todennut, että poliittinen työtaistelu on kohdistunut työehtosopimukseen ja on sen takia ollut työrauhan vastainen. Suomessa ei ole nostettu kanteita siitä, että poliittinen työtaistelu olisi ollut jollain muulla perusteella laiton.

Ruotsissa tällaisia kanteita on nähty muutamia. Tuomioistuin totesi 1970-luvulla viikon mittaisen chileläisaluksen saarron lailliseksi. Kuukauden kestänyt venäläisaluksen saarto keväältä 2022 todettiin oikeudessa puolestaan liian pitkäksi. Lisäksi on jo mainittu tapaus vuodelta 2003, jossa 24 tunnin lakko katsottiin lailliseksi.

– Ruotsalaistuomioistuinten ratkaisuista voisi kääntäen tehdä tulkinnan, että jos 24 tuntia on sallittu ja viikko on sallittu mutta kuukausi kielletty, poliittisen lakon keston raja olisi Ruotsissa jossakin viikon ja kuukauden välillä.

Jos Suomessa järjestettäisiin viikon tai sitä pidempiä poliittisia työtaisteluja, tuomioistuin saattaisi Lindströmin mukaan tuomita ne meilläkin laittomiksi. Toisin sanoen tuomioistuimilla olisi meillä vastaavanlaiset juridiset perusteet ottaa kantaa poliittisten lakkojen kestoon kuin Ruotsissakin.

POLIITTISTEN lakkojen enimmäiskeston kirjaaminen lakiin ei Lindströmin mukaan täysin ratkaise lakkojen kestoon liittyviä juridisia kysymyksiä. Työtaistelua samasta asiasta ei saa hallituksen esitysluonnoksen mukaan toistaa lyhyellä aikavälillä.

– 24 tuntia on helppo mitata, sen näkee kellosta, mutta miten sama asia tulkitaan? Onko niin, että jos protestoidaan hallitusohjelmaa vastaan, ei voida myöhemmin protestoida yksittäistä hallitusohjelman kirjausta vastaan? Tai jos protestoidaan työttömyysturvan porrastamista vastaan, voidaanko protestoida erikseen työttömyysturvan ajallista rajaamista vastaan?

Onko mielestäsi Satosen lausunnoista käyty keskustelu ollut olennainen, sellainen, jota on nyt pitänytkin käydä?

– Julkisuudessa käytävä debatti on samaan aikaa tärkeätä ja täysin merkityksetöntä. Eihän sillä ole aidosti merkitystä mikä on tosiasiallinen aikaraja jossakin Ruotsissa ja mistä se tulee. Ongelmana on hallitusohjelma, jossa ei ole tavoitteita vaan keinoja. Ohjelmassa pitäisi lukea, että hallitus valmistelee kolmikantaisessa työryhmässä lain, jonka tavoitteen on vähentää poliittisten työtaistelujen määrää. Sitten pitäisi katsoa paljonko tällaisia lakkoja on, mistä ne johtuvat ja miten niitä voitaisiin vähentää. Se olisi aito lainvalmistelutilanne.

– Nyt ollaan tekemässä rajausta ilman, että sitä kunnolla perustellaan. Ainoa perustelu on se, että näin on jo tehty Ruotsissa. Jos voimme osoittaa vääräksi sen, että näin on tehty Ruotsissa, odottaisimme uusia perusteluja, mutta sinne asti ei olle vielä päästy.

LINDSTRÖM pitää Ruotsin parin tunnin rajauksen toistamista julkisuudessa propagandana.

– Kun puhutaan kahdesta kolmesta tunnista, voidaan sanoa, että 24 tuntia on kompromissi. EK:n lausunto oli tämän tyyppinen myös silloin, kun työtaisteluoikeutta koskeva hallituksen esitys oli lausuntokierroksella. Toimet olivat heidän mukaansa oikean suuntaisia mutta riittämättömiä. Se on perinteistä politiikkaa. Vaikka saataisiin mitä läpi, koskaan ei voida sanoa, että oltaisiin tyytyväisiä.

– On harmillista, että työmarkkinakysymykset ovat menneet Twitter-miekkailuksi, kun voitaisiin aidosti istua pöytään ja etsiä yhdessä ratkaisuja.