Näin toteavat Pohjois-Suomen Demarinuorten piirin puheenjohtaja Jussi-Mikael Suikkanen, 24, ja Demariopiskelijoiden hallituksen sekä Pohjois-Suomen Demarinuorten varajäsen Enni Ervasti, 20.

– Nuoriin kohdistuvat leikkaukset näkyvät psykososiaalisena kuormituksena ja jatkuvana huolena arjessa pärjäämisestä, sanoo Suikkanen, joka valmistuu tänä keväänä Centria-ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogiksi ja kirkon nuorisotyön ohjaajaksi.

Hän muistuttaa, että nuorten toimeentulossa oli suuria haasteita jo ennestään, ja inflaatiosta johtuva hintojen nousu on syventänyt ongelmia.

Suikkasen mielestä nuoret pakotetaan opintojen äärestä palkkatöihin, koska muuten ei tule toimeen. Tämä haittaa opintoja.

– Opiskelu on opiskelijan päätyö. Jos arjessa ei jää aikaa opiskeluun, koska teet töitä voidaksesi kustantaa opintoja, opinnot totta kai viivästyvät. Silloin tapahtuu enemmän uupumista, mikä taas viivästyttää opintoja entisestään, Suikkanen sanoo ja muistuttaa, että opiskelijaterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin oli jo ennestään kuukausien jonot.

– Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet jo pandemian jäljiltä kovassa kasvussa. Opiskelijoilla on jatkuva suorittamisen paine.

PIAN työelämään siirtyvän Suikkasen omat huolenaiheet kohdistuvat työmarkkinatilanteeseen. Se on hänen mielestään vaikea.

– Olen valmistumassa sosiaalialalle, joka on jo ennestään kriisiytynyt. Tuntuu siltä, että jatkuvasti leikataan nuorilta ja esimerkiksi lasten suojelusta, jossa olen itsekin työskennellyt opintojeni aikana. Kyllä se herättää huolta.

Suikkanen arvelee, että työelämäheikennysten myötä aiempaa harvempi uskaltaa ottaa esimerkiksi osa-aikatöitä vastaan. Tämä tulee johtamaan työttömyyden ja toimeentulotukimenojen kasvuun.

– Tavallaan pakotetaan ihmiset sen viimeisen kortin luo, Suikkanen sanoo.

Hänen mielestään on selvää, että taloutta pitää tasapainottaa, mutta nyt käytettävät keinot ovat väärät.

– Nykyinen hallitus ottaa enemmän velkaa, kuin edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus, joka otti velkaa koronakriisin keskellä tukeakseen myös yrityksiä. Näyttää siltä, että Orpon hallitus leikkaa vain nuorilta, opiskelijoilta ja työssäkäyviltä. Yritykset eivät tule ottamaan minkäänlaista vastuunkantoa. Pitäisi leikata tasaisesti kaikilta, hän sanoo.

YHTEISKUNTATIETEITÄ Lapin yliopistossa opiskeleva Ervasti asuu kahden opiskelijan kimppakämpässä Rovaniemellä. Asumistuen leikkaukset kohdistuvat molempiin asukkaisiin.

– Omalta osaltani pitää elää paljon säästeliäämmin kuin ennen, vaikka koen, että olen käyttänyt rahaa kohtuudella, enkä ole turhia ostellut. Kaikki menee ruokaan ja vuokraan. Nyt pitää karsia vielä enemmän.

Ervasti ihmettelee velkakurista puhuvan hallituksen kevyttä suhtautumista nuorten velkaantumiseen. Orpon hallituksen leikkausten vuoksi yhä useamman nuoren on turvauduttava opintolainaan, vaikka lainojen korot ovat nousseet ja monilla on heikentyneessä työmarkkinatilanteessa ongelmia takaisinmaksussa.

– Minua surettavat nämä hallituksen toimet. Miksi lasten ja nuorten halutaan kärsivän? Nämä leikkaukset voivat pahimmillaan saada ajattelemaan, että olemme ihan arvottomia. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ei millään arviointiasteikolla voi sanoa toteutuneen.

Ervastin mielestä nuoriin tulisi panostaa, jotta Suomessa riittäisi työelämässä jaksavia ihmisiä myös tulevaisuudessa; sellaisia, jotka pystyvät hoitamaan eläkkeellä olevia suuria ikäluokkia.

Hän muistuttaa myös, että tämän päivän lapset ja nuoret joutuvat kohtaamaan myös poliittisesti epävarman maailmantilanteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat.

PERUSTELUJA, joiden mukaan hallitus olisi toimillaan pelastamassa hyvinvointivaltiota tuleville sukupolville, Ervasti ei hyväksy.

– Pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluu, että verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja ja kaikille taataan riittävä toimeentulo ja toimivat peruspalvelut. Kun näitä miettii, hallituksen toimien ei voi sanoa edistävän pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Enemmän vaikuttaa siltä, että hallitus haluaisi muuttaa sen Yhdysvalloissa toimivaan liberaaliin anglosaksiseen malliin.

– Mielestäni on täysin vastuutonta ja törkeää puhua ylipäätään minkään pelastamisesta tuleville sukupolville, kun hallitus on ollut kaatamassa yritysvastuudirektiiviä ja ennallistamisasetusta, jotka olisivat kansainvälisesti auttaneet ihmisoikeuksien edistämisessä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, Ervasti huomauttaa.

Hänen mielestään myös hallituksen työelämäheikennykset aiheuttavat nuorissa toivottomuutta. Yhä useampi ajautuu määräaikaisten työsuhteiden kierteeseen, ja ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus johtaa työntekoon myös sairaana, Ervasti arvelee.

-Tämä vain edesauttaa sitä, että lapset ja nuoret elävät kurjuudessa, kun työelämä tulee olemaan tämmöistä. Hypitään määräaikaisesta työsuhteesta toiseen. Ja sitten on tietysti tämä lakko-oikeuden vieminen. Tällä ei mitään tai ketään pelasteta.

SUIKKANEN ja Ervasti ovat yhtä mieltä siitä, että Orpon hallituksen toimet tulevat lisäämään yhteiskunnallista levottomuutta. Tämä on uhka myös kansalliselle turvallisuudelle Suomessa.

Aihe koskettaa erityisen läheisesti Suikkasta, joka on lähdössä ensi talvena suorittamaan asepalvelustaan haastavassa maailmantilanteessa. Suikkanen vakuuttaa, että maanpuolustustahtoa riittää, vaikka asevelvollisuudesta vapautuminen kävisi hänen tapauksessaan helposti, omalla ilmoituksella. Hänellä on transtausta.

– Lähden vähemmistötaustasta suorittamaan asevelvollisuuttani ja koen, että vaikka meillä yhteiskunta on polarisoitunut ja hyvinvointivaltiota ollaan rapauttamassa, minun velvollisuuteni on suorittaa se. Ymmärrän, että jotkut tekevät toisenlaisen valinnan, ja kunnioitan sitä, Suikkanen sanoo.

Jussi-Mikael Suikkanen, 24, valmistuu tänä keväänä yhteisöpedagogiksi ja kirkon nuorisotyön ohjaajaksi.

Omista lähtökohdistaan Suikkanen haluaisi kuitenkin esittää Orpon hallitukselle yleistä keskusteluilmapiiriä koskevan toiveen.

– Minulla särähtää korvaan se, että meillä kansanedustajat käyttävät vapaa-aikaansa ja työaikaansakin sosiaalisessa mediassa siihen, että leimataan vähemmistöjä. Se tuntuu pöyristyttävältä. Keskustelukulttuuri on riistäytynyt käsistä somessa ja istuntosalissa.

Suikkasen mielestä etenkin päättävässä asemassa olevien tulisi kantaa vastuu omasta käytöksestään.

– Tuntuu siltä, että itseäni vanhemmat ikäluokat ovat unohtaneet, miten keskustellaan ja kunnioitetaan ihmisiä, jotka ovat eri mieltä asioista. Se näyttää tosi oudolta käytökseltä.

Hän toivoo, että hallitus ottaisi vakavasti nuorten ahdingon. Siihen ei kuulu vitsailu leikkauksista, ihmisten toimeentulon kustannuksella.