Julkisuudessa on puhuttu 1+7+7 -mallista. Käytännössä perheen päivärahapäivien kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä 11,5 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen. Molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön, joka on 164 päivärahapäivää eli noin 6,6 kuukautta. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää.

Suomessa isillä on tällä hetkellä oikeus vain 54 päivän isyysvapaaseen. Jatkossa siis molemmilla vanhemmilla olisi noin 4 kuukauden kiintiö, jota ei voi luovuttaa pois.

Nyt 25 % isistä ei käytä lainkaan vanhempainvapaita, kyselyjen mukaan 80% isistä voisi käyttää niitä enemmän. Uusi malli ei kavenna äitien oikeutta perhevapaisiin, mikä lukee jo hallitusohjelmassakin.

Uuden lainsäädännön kielenkäyttö muutettaisiin sukupuolineutraaliksi ja kaikille perheille sopivaksi. Uudistuksessa esimerkiksi luovuttaisiin sukupuoleen sidotuista päivärahoista. Malli siis huomioi perheiden monimuotoisuuden. Molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren määrän päivärahapäiviä ja myös yhtäläisen joustavuuden niiden käytössä.

Päivärahapäivien määrän kasvattaminen lisäisi järjestelmän kustannuksia arviolta noin sadalla miljoonalla eurolla. Arvio tarkentuu, kun mallin yksityiskohtia hiotaan jatkovalmistelussa. Uudistusta työstää virkamiesvetoinen kolmikantainen työryhmä. Ryhmän puheenjohtaja on etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sairausvakuutusmaksu nousisi uudistuksen myötä jonkin verran. Ensimmäiset karkeat arviot ovat, että se nousisi 0,15 prosenttiyksikköä. Uudistuksen hintahaarukka on suurin kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin.

Käytännössä työnantaja- ja tekijäosapuolet maksaisivat summan suurin piirtein puoliksi ja totuus kustannuksista lienee lähempänä 100 miljoonaa.

Hallitus on osoittanut perhevapaauudistukseen 25 miljoonaa euron varauksen, tämä tapahtui jo hallitusohjelmaneuvotteluissa. Hallitus rahoittaa päivärahajärjestelmästä minimipäivärahat. Sitä ei ole vielä laskettu, kuinka paljon rahoitusmallista tästä hallituksen varauksesta menisi käyttöön.

Kolmikantaisessa työryhmässä ei ole yksimielisyyttä mallista. Ilmeisesti etenkin työnantajapuoli näkee siinä paljon kehitettävää.

Onko kukaan kolmikantaisessa ryhmässä mallin kannalla, Liisa Siika-aho?

– Työmarkkinajärjestöjen kanssa keskustellessa on se, että mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. Ei sieltä sellaisille osatotuuksille saa kantaa, että onko tämä nyt hyvä näin. Luulen, että 1+7+7-malli periaatteessa kelpaa aika monelle. Se on sinällään ihan kannatettava. Kotihoidontuki hiertää nyt työnantajia aika paljon. Jos se olisi hävinnyt kokonaan pois, he varmaan voisivat kannattaa tätä päivärahamallia. Sitten siellä on joustoja paljon, ne vaikuttavat hyväksyttävyyteen eri puolilla, Siika-aho vastaa Demokraatille.

Vanhempainrahaa voisi halutessaan käyttää lyhyissä pätkissä tai jopa yksittäisinä päivinä siihen asti, kunnes lapsi käyttää kaksi vuotta.

Sananvaltaa työmarkkinajärjestöillä on, mutta eduskunnalla on viime kädessä lainsäädäntövalta päättää perhevapaauudistuksesta.

– Eduskunnan sitten vaan pitää päättää, kävelevätkö he työmarkkinajärjestön kannan yli vai ei, Siika-aho summaa.

Yksimielisyyteen kolmikantainen ryhmä tuskin pääsee.

– Silloin kun näin hallitusohjelmakirjauksen, tiesin, ettei se tule olemaan yksimielinen, hän sanoo suoraan.

Uudistuksen valmistelua jatketaan yksityiskohtien osalta kolmikantaisesa työryhmässä. Keskustelussa ovat muun muassa voimaantuloon liittyvät asiat, siirtymäsäännökset, joustot ja kotihoidontuki.

– Nyt kun pohjaratkaisu on olemassa, voidaan myöhemmin päiviä lisätä vähentää tai kiintiöidä enemmän tai vähemmän. Tämä kuitenkin iso muutos. Toisista olemme kiintiöineet liikaa, toisista liian vähän, jonka mielestä uudistus on liian kallis, Aino-Kaisa Pekonen sanoi ja summasi, että uudistus lienee tasapuolinen, kun kritiikkiä tulee tasaisesti eri suunnista.

Aikaisintaan uudistus tulee voimaan vuonna 2021.

Tänään järjestämässä mediatilaisuudessa ministeri Aino-Kaisa Pekonen kehui uudistuksen mallin syntyneen hyvässä yhteistyössä hallituksessa.

Hän totesi, että Ruotsissa ja Islannissa isien vapaiden kasvu on vaikuttanut positiivisesti syntyvyyteen. Tällaisia vaikutuksia saattaisi siis olla Suomessakin.

– Tämä uudistus ei ole työllisyyshanke, Pekonen muistutti.

Työllisyysarvio meneekin pakkasen puolelle 0-5000 työllisellä. Todennäköisimmin uudistus vähentää työllisyyttä noin 2500 henkilöllä, työryhmässä on arvioitu.

Aino-Kaisa Pekonen muistutti, että on erittäin hyvä syy olla pois työelämästä, jos hoitaa pientä lasta.

Huomioitava on kuitenkin myös se, että yhdenvertaisuuden vahvistuessa työelämässä, sukupuolten väliset palkka- ja eläke-erot kaventuisivat uudistuksen jälkeen pitkän ajan päästä.

Uudistuksen valmistelu

– Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan etuuslainsäädännön eli sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten ja muiden etuuslakien muutoksia. Kolmikantainen työryhmä aloittanut syksyllä 2019.

– Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee työsopimuslain perhevapaasäännösten muutokset. TEM on asettanut työryhmän joulukuussa 2019.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvat varhaiskasvatuksen kysymykset.

– Valmistelun osana tehdään kattava muutosten vaikutusarviointi.

– Uudistus tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2021.