Orpon hallituksen tekemässä vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia.

SAK:n mukaan hallituksen leikkauslinja sai sinettinsä.

– Hallituksen leikatessa rajusti sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista, rahaa riittää hyvätuloisia pääsääntöisesti palveleviin, korotettuihin Kela-korvauksiin. Eikä hallitus puutu edelleenkään varakkaita hyödyttäviin verotukiin. Leikkauksille on siis vaihtoehtoja ja sopeutustoimien kohdentaminen on poliittinen arvovalinta, paaluttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tiedotteessa.

– Olemme kasvun kynnyksellä, eli on tärkeää varmistaa, että yritysten palvelut ja kannusteet kasvuun ovat kunnossa. Hallitus on edistänyt investointikannustimen nopeaa toimeenpanoa. On äärimmäisen tärkeää, että kannuste saadaan voimaan ja investointiaalto liikkeelle, Häkämies sanoo tiedotteessa.

Hallituksen budjettiriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat myös Keskuskauppakamarin mielestä välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen.

– Sopeutustoimet ovat tärkeä askel valtion talouden tasapainottamiseksi ja on hyvä, että niistä pidettiin kiinni. Yhdeksän miljardin euron sopeutustoimista päättäminen yhden vuoden aikana on eurooppalaisessa mittakaavassakin poikkeuksellinen suoritus. Nyt budjettiriihessä jatketaan noiden toimien toimeenpanoa”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiedotteessa.

Akava taas on pettynyt siihen, että uudet konkreettiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät toimet puuttuivat budjettiriihen päätöksistä.

Myöskään yritystukijärjestelmän uudistamisesta ei tehty Akavan toivomia olennaisia päätöksiä. Työttömyyden vähentämiseksi ja osaajapulan ratkaisemiseksi olisi tarvittu toimia, mutta riihessä ei kiinnitetty huomiota työttömyyden vähentämiseen.

– Budjettiriihessä tehtiin vain vähän kasvu-, kilpailukyky- ja työllisyystoimia, vaikka olisimme kipeästi tarvinneet uusia avauksiakin. Pidämme tärkeänä, että Suomeen saataisiin lisää investointeja ja vetovoimatekijöitä. Toivottavasti tähän tulee eväitä hallituksen uudesta puoliväliriiheen 2025 laadittavasta kasvupaketista, jota pitää valmistella laaja-alaisesti ja hyvin organisoidusti. Sen valmisteluun pitää ottaa mukaan sekä työmarkkinajärjestöjä että muita asiantuntijatahoja, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.

STTK kommentoi omassa tuedotteessaan, että kovasta sopeutuksesta huolimatta – tai oikeastaan sen vuoksi – talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että matalasuhdanteeseen osuva sopeutus usein epäonnistuu velkasuhteen kääntämisessä. Finanssipolitiikan liiallinen kiristäminen uhkaakin pidentää Suomen taantumaa entisestään ja alentaa pysyvästi kasvunäkymiä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja monilta osin ongelmallisina.

– Ansiotulojen verotuksen progression jyrkentäminen entisestään, kotitalousvähennyksen raju leikkaus sekä eläkkeensaajien tuplaraippavero vievät kaikki verotusta väärään suuntaan.

Veronmaksajain mukaan budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset jyrkentävät palkkaverotuksen progressiota vuonna 2025. 2 000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,3 prosenttiyksikköä. 4 000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus puolestaan kiristyy hieman, 0,1 prosenttiyksikköä.

Hyväpalkkaisten verotus kiristyy sen sijaan selvästi. Suurimmillaan kiristys on 9 000 euron kuukausituloilla 0,8 prosenttiyksikköä.